Saturday, September 22, 2007

tanssijan villuri / a dancer´s wrapcardigan




Olen jo jonkinaikaa ihaillut "Tiny happy"-blogin hienoja ompeluksia. Ilahdukselleni ei löytynyt rajaa, kun löysin sieltä kaavan mahtavaan kietaisumekkoon. Minulla ei ollut mitään kivaa kangasta jemmassa, mutta pakko oli päästä kokeilemaan.
Kirpparilöytövilluri sai minut taas näyttämään laatikolta, huh, tai paremminkin kaikkien laatiokoiden äidiltä. Kaikkien näiden vuosien ja imetysten jälkeen vasta nyt minulle on ilmaantunut rinnat, joka seikka jaksaa yllättää jatkuvasti. Varsinkin vaateostoksilla. Laatikolta näyttäminen johtunee siis tästä ilmiöstä. Muut normaalivartaloiset naiset eivät kyllä näytä laatikolta, joten kyseessä saattaa olla joku ihan muukin laatikoistuminen. En valita toki, hämmästyn vain.
No niin, siis vanhoja neuleita materiaalina. Tämän piti olla Liisulle, mutta neuleiden venyvyys ja ompelijan suurpiirteisyys kaavan suhteen aiheuttivat hienoisen mittakaavasekaannuksen. Ei haittaa tämäkään. Neito S tanssi villuri yllään kuin Isadora Duncan konsaan.

I adore Tiny happy´s creations, and was i happy to find her wrapdress tutorial. Yes yes yes!!! My slackness with patterns caused a little sizing adjustments. Littlest sister has to wait for her wrapdress for a little while. Well, i didnt understand either how much these old sweaters will strech, but no worries. Miss S got inspired to dance like Isadora Duncan in her new cardigan. So, not a bad mistake at all!

8 comments:

violet said...

"laatikoistuminen"..uusi, kuvaava termi!;-)

Liivia said...

Mielettömän tyylikäs kokonaisuus tanssijattarella!
Laatikoistuminen voi tosiaan johtua rinnoista, minusta usein tuntuu jotain sovittaessa että ilman rintoja olis parempi...

Melissa said...

i love it! your daughter looks beautiful in her new rainbow dancing-cardigan.

Matroskin said...

Hieno. Miten käsittelit reunat, jotteivat rispaannu?

Elli Velli K. said...

Tosi nätti neule! Tuunaaminen näyttää avaavan miljoonia mahdollisuuksia. Ja minä kun kuskaan kaiken raa'asti uffiin...no tyttöjen vanhoista sukkahousuista teen sentään rättejä. Mutta pitäis muistaa irroitella napit ja vetskarit ja avata silmät vanhojen vaatteiden uusille elämille.

isoinpapu said...

Juu, olen kovasti tottunut itseeni litteänä. Uhkeus (no, siis minun mittakaavassani, verrattuna litteyteen) on uusi, hämmentävä kokemus.

Elli velli K: mä luin " vanhojen vaatteiden uusille eläimille." heh. Voihan niistä eläimiäkin tehdä.

Matroskin: Reunat on ommeltu mun koneen "huolittevalla jousto-ompeleella", ja ..öh.. kantattu(?) pätkällä neuletta. Siis niinkuin käyttäisi kanttinauhaa, mutta leikkasin neuleesta suikuloita.

Thanks Melissa!

Kanerva said...

Nätti tanssijatar, vähän villi - ei sitä vaaleanpunaista kaikille!

Francesca said...

miss s has the best clothes. she's so cool.