Wednesday, January 23, 2008

60 vuotta sitten / 60 years ago

Aurajoki vuonna 1947. Kuva ei ole suvun aarteita, vaan ihan jostain kirppikseltä mukaan tarttunut. Kuva on ollut meillä seinällä jo useita vuosia. Pidän sen tunnelmasta kovasti. Jotenkin huojentunut olo huokuu kuvasta, tai joku leppeys.
Mietin aina onko kuvan ottaja tuntenut jäällä kulkevan pienen perheen vai onko tämä vain sattumanlaukaus. Jännittääkö pikkutyttöä, vai onko hän vain hilpeän iloinen? Onko mies vieressä isä, vai satunnainen ohikulkija? Näyttää melkein kuin hän katsoisi kameraa. Jos se on isä ovat he varmaan vieläkin iloisia hänen palattuaan turvassa sodasta. Äitini joka on syntynyt perheensä kuopuksena joitain vuosia sodan jälkeen, kertoo kuinka perheessä vieläkin, hänen ollessaan pieni, muistettiin miten ihanaa oli kun isä tulikin kotiin. Hän ei ollut ihan poikanen sinne lähtiessään ja perheessä pelättiin hänen puolestaan.
Kaupungin läpi virtaavalla hitaalla joella on puolensa. Jonain vuonna meidänkin lapset ovat käyneet luistelemassa sillä (siinä? sen päällä? siellä? onpas vaikeaa, miten jäätynyttä jokea tulee kohdella?). Mutta ei tänä vuonna. Vielä ainakaan. Saa nähdä kuinka käy.

The river Aura, the river that flows thru my hometown Turku, in 1947. I found this picture at a fleemarket, and i like it a lot. I love the athmosphare in it.
I wonder if the photographer knew the little family in the picture. Is the little girl just happy and joyous or maybe scared of ice? Is that man on the left a father of the family or just a passer by. Looks like he is looking at the camera. And if he is the father, the family must still be very happy that he came safely home from the war.
My mom was born few years after the war, but her older sisters and mother still remembered and thought about how wonderful it was to get father safely back home. It has been a big thing.

My kids have been skating on river Aura. Not this year. It still flows free.

8 comments:

Liivia said...

Ohhoh, mikä kuva! Löytö! Ja tuo tunnelma. Ja ihana Turku! Niin, saas nähdä luistellaanko täällä koko talvena, ainakaan järven jäällä.

heli said...

upea kuva. ei pelkkä kuva. sitä oli pakko katsoa pitkään, ja sitten olin jo ihan vakuuttunut, että ulkona näyttää yhtä huojentavalta ja talviselta.

aurajoen jää, kun sitä on, on hienoimmillaan siltojen alla, kun siellä se ei aina ole lumen peitossa ja saattaa olla ihan kirkasta. jäätyneitä kuplia ja merenvihreää!

Matroskin said...

Oi mikä kuva. Sääli ettei ottajasta ole tietoa. Upeat puut.

mänttipälli said...

Tuo on se kaupunki, jossa minäkin kuvittelen asuvani. Välillä ikävästi tajuaa, ettei todellisuus olekaan aina niitä täydelliseen hetkeen pysähtyneitä kuvia.
Tämä sopisi vaikka terapiakuvaksi, muutama minuutti katselua poistaa jo suuren määrän painoa harteilta.

Kanerva said...

Pysäyttävä kuva. Ihana. Mustavalkoisissa kuvissa on tunnelmaa.

Pikkujutut said...

Kaunista on. Minun Turku on juuri tälläistä. Tuomiokirkon torni ja Aura-joki..Nyt tuli kova koti-ikävä.

Merja said...

Kovasti mielikuvia herättävä kuva. Erityisesti näinä aikoina laittaa haikailemaan niitä oikeita talvia. Samalla vähän jännittää noiden ihmisten puolesta. Oliko jää oikeasti tarpeeksi paksu?

Marika said...

Upea kuva. Todellakin rauhallinen tunnelma välittyy. En tiennytkään että asustelette Turussa (yksi lempparikaupungeistani Suomessa ja johon vielä joskus muutamme)! Pidän tavastasi kirjoittaa mutta liian vähän tulee kommentoitua.