Wednesday, April 09, 2008

etanan elämää / a snail´s life






Yksi nukkumaanmenorituaaleista nykyään on laulu etanasta, joka menee Liisun kainaloon nukkumaan. Hän ottaa muuten tämän kainaloon menemisen hyvin, hyvin kirjaimellisesti. Alkuperäinen versio laulusta löytyy mieheni lapsuuden suosikkikirjasta, "Hyppelihiirestä" ja kertoo ymmärrettävästi hiiristä. Mutta tällä kertaa siis, etanalaulu. Koska minun on täytynyt tähän mennessä esittää laulun etanaa ja mönkiä Liisun kainaloon, päätinkin väsätä pehmeän etanan, jotta selkäni säästyisi kömpimisen tuskalta.
Vanhoja trikoopaidan hihoja. Täytetään, kieputetaan ja ommellaan etananmuotoon.
Aika vauhdikas etana.

When Liisu goes to bed, she wants to hear a song about a snail cuddling next to her. Or as she puts it :" snail goes here in my armpit!"( kind of hard to translate). The song is originally about mice, but she insisted to hear the same song as a snail version. Thats not all, the ritual consists of a song and a performance: Mom singing and cuddling next to Liisu in a snail like manner. To protect my old and weary back , i made her this soft snail to cuddle with.
Old t-shirt sleeves, stuffing material, rolling and stiching.
Some mighty snail.

8 comments:

tiuku said...

Mainio etana! Sillähän taitaa ihan olla suukin?!
Meidän lapset vain nukahtavat viereen ja hypistelevät. Suloista miten lapsilla on niin erilaisia nukahtamis rituaaleja. Toinen tytöistäni aina silittelee kankussa olevaa rokotusarpeaan ennen kuin nukahtaa. Vähän hassua, mutta kai se rauhoittaa. En ole lauluja kokeillut kun en ole mikään kovin kummoinen laulaja, siinä voisi käydä niin ettei uni tulisi aikoihin.

Sari said...

Hyvä etana. Minulle on Haminasta tulossa 'etana' - niminen laatikko, odotan innolla !

Solveig said...

Symppaan etanoita. Kaikki hitauden symbolit ovat niin hienoja, ymmärrettävästi. Liisu on onnekas.

echo said...

Herttainen etana! Mun tyttö pitää etanoista ja kilpikonnista; hitaista eläimistä hänkin. Ehkäpä innostun ompelemaan hänelle jotain.

ladybug-zen said...

brilliant! you are some mighty mama.
that is a wonderful ritual.

mänttipälli said...

Hauska etana. Ja hienoa, että se kelpaa äidin korvikkeeksi! Joskus mietin, mistä materiaalista olisin voinut omalle kuopukselle valmistaa äidinkorvikkeen illalla nypittäväksi. En keksinyt, mikä olisi sopivan tuntuista.

Meillä on Hyppelihiiri luettu myös monen monituista kertaa. 'etanalapset kolossaan silmänsä jo sulkee'?

isoinpapu said...

Mänttipälli: Ei se etana tietenkään ilalla enää toiminut kaverina. Neiti S sai etanan ja minä kömmin taas etanoimaan viereen.
Ihan söpöä tietty. On vaan niin kapea sänky ja kipeä selkä.

Tiina said...

hihih. aika ihana etana!