Tuesday, July 29, 2008

tänään ehdittiin / today we had a lot of time

Tänään ehdittiin vaikka mitä. Ehdittiin sellaisiakin, mitä osa perheestä ei ollut ennen yrittänytkään. Esimerkiksi: vaihtaa uikkaria labyrinttimäisessä uimakopissa.
Tai tuijotella maisemia junassa. Minä en myöskään ollut ennen käynyt Salossa.
Kirppikselle ehdin myös, ja sieltä löytyi riippumaton korvikkeeksi riipputuoli. Uusi kokemus kaikille.
Mä rakastan kun näitä pitkiä, kivoja päiviä on osunut tähän kesään jo useampia. Parasta.

I love it when these extra long, nice days happen this summer. We had time for everything today! Some of us had never experienced the labyrinth-like dressingroom at the beach, nor watching the scenery from the trainwindow, and that funny hammoc-chair i found from fleamarket was new to everyone. I love this day. The best.

5 comments:

violet said...

Voi kauhia. Mulle tulee tuosta SALOSTA mieleen vaan sellainen että olin Yyterissä juhannuksena vuonna nolla, ja tapasin kaksi poikaa Salosta, sitten lyöttäydyin niitten seuraan, sitten vaihdoin oman matkaporukkani ruuat niiden Kossupulloon, sitten sain kuulla siitä,sitten oli kova nälkä ja häpeä...

Mutta hei: riipputuoli on mainio!

isoinpapu said...

Violet, mä kuolen nauruun! Uh, huh, onneksi ei tehty siellä tuttavuutta kenenkään kanssa :)

Jostain syystä "se oikea" riippumatto ei osunut kohdalle tänä vuonna, mutta tuo tuoli nyt vähän lohduttaa. Ei siinä kyllä paljon loikolla kirjaa lukemassa...

Anna said...

Voi tulkaa toki toistekin Saloon! Rautatieasemalta kun lähdet kävelemään viljasiilon nurkalta suoraan eteenpäin Annankatua törmäät kahteen laadukkaaseen käsityöliikkeeseen. Vasemmalla on Inkeri, missä pöydät notkuvat edullisista pussilangoista, mutta myyjä on hapan. Oikealla on Anjalin, ei pussilankoja, mutta ystävällinen myyjä! Tervetuloa!

Liivia said...

Mulla ei ole Salosta mitään kerrottavaa, paitsi että eräs tyttö kurssiltani oli sieltä, ja oli kovasti hieno ilmestys.

Meillä on tuollainen samanlainen riipputuoli pihavajassa, huusin sen syksyllä huutokaupasta (tai huusin sateenvarjot mutta sain myös sen), ja olin tyystin unohtanut ennen kuin näin tämän.
Nyt vaan sopivaa puuta katsastamaan...

Ihania hetkiä siellä teillä!

Vilijonkka said...

Minäkin olen käynyt kerran Salossa! Kymmenen vuotta sitten eräs vanhempi kirjansitoja myi minulle "hyviä" ylimääräisiä työkalujaan. Myöhemmin sain huomata maksaneeni kauhean paljon hirvittävän huonoista tavaroista ja materiaaleista, suoraan sanottuna taisin tulla huijatuksi. Taitavat siis olla salolaiset kovia kauppamiehiä kun Violetiakin noin vedättivät.

Tuo riipputuoli on sinäänsä näppärämpi kuin matto, ettei siihen tarvita kuin yksi hyvä oksa.