Tuesday, August 05, 2008

gandhi/ huckleberry finn




Koska poika A ja Gandhi-paita ovat olleet lähes erottamattomat, päätin tehdä vaatteesta toisen version. Kangas ei ollut ihan yhtä intiavaikutteinen kuin alkuperäisen paidan pellava. Tämä on puuvillaa, pehmoista ja ja sileää. Jotenkin enemmän tulee kyllä mieleen Huckleberry Finn kuin Gandhi. Hyviä hahmoja molemmat.
Intiatunnelma ei kuitenkaan laannu. Löysimme netistä "väritystehtäviä hindulapsille". Olemme innoissamme. Liisun Ganesha taitaa olla jotakuinkin yhtä värikäs kuin ne oikeatkin. Tykkäämme kamalsti näistä.

(Joo, ei ole oikein hyvää kuvaa itse paidasta, mutta olen muutenkin lipsunut pelkästä käsitöiden esittelystä, ja muutenkin. Olen vasta toipumassa kamalasta eilisestä, jolloin kiukuissani esim. rikoin imurin hakkaamalla sitä lattiaan, siivosin koko päivän, taskuun lattialta siivottu askelmittari näytti illalla 8653, enkä ehtinyt kuin keskikerrosta vähän raapaista, nii. Ärsytti kamalasti. Perheenjäseniltä on pyydelty anteeksi,he rakastavat minua edelleen, mutta vieläkin vähän kurjistaa. Ja puista putoilee lehtiä! Mä en ala!)

Because boy A and the Gandhi-shirt have become almost inseparables, i decided to make another version. This time the wonderfully soft cotton and the ever chanching shirt pattern remind me more of Huckleberry Finn than Gandhi. Interesting, good characters both.
But we are still in India mood here. We found wonderful "hindu kid´s colouring pages".
Liisu´s Ganesha is at least as colourful as the originals i think. We like these very much.

( Not actually any good picture of the shirt, but i´m still recovering of a lousy, rotten day. I, for instance broke the vacuumcleaner furiously hitting it on the floor. So bad. I have been apoloziging averyone in the family, they love me, no worries, but i´m just no that good today either, ah so no accurate photography, if ever) ( And for some reason i decide to tell this here, to all the world, even in english. You know now about the vacuumcleaner before my husband.)

14 comments:

Outi said...

Tutulta kuulostaa. Se on laiha lohdu huonona päivänä, mutta ilman niitä hyvätkään ei olisi niin ihania. Meillä tytär meni eräänä huonona iltana keittiön pöydän alle itkemään sitä että on niin ankeaa. Ankeuden syy olin minä. Onneksi tulee sitten välillä oltua myös kiva.

Outi said...

Tutulta kuulostaa. Se on laiha lohdu huonona päivänä, mutta ilman niitä hyvätkään ei olisi niin ihania. Meillä tytär meni eräänä huonona iltana keittiön pöydän alle itkemään sitä että on niin ankeaa. Ankeuden syy olin minä. Onneksi tulee sitten välillä oltua myös kiva.

Outi said...

Ja nyt tuo kommentti tuli tuonne kahdesti!

maijja said...

Voi ymmärrän! Joskus on saatava vähän puhista, että jaksaa taas puhkua. Vai olisiko se toisinpäin?

Kesiah said...

Toivottavasti kurjistus viimeistään huomiseen mennessä on ihan kokonaan ohi. Se on kamalaa kun inhottava olotila jää päälle pidemmäksi aikaa. Toipuuko teidän imuri lainkaan?

jonna said...

Kiitos miljoonasti tuosta linkkivinkistä, meidän hindu-intoilijamme (5v.) on erittäin mielissään uusista upeista värityskuvistaan!

Liivia said...

Mutta imurithan ovat ihan kauheita, oikeita kotihirviöitä. Et sinä.

Intiaboomi jäi muuten täällä päälle ja bindejäkin on käyty ostamassa lisää...

Solveig said...

Hieno paita.

Romahdukset ovat itsetuntoa alentavia. Jotenkin ne tuntuvat tulevan kuukauden tiettyinä päivinä. Kyllä se siitä. (Maailman tyhmin lause ehkä, mutta muuta en nyt osaa.)

Kay said...

Täällä ilmoittautuu toinen imurin rikkoja. Tosin siitä on jo 6 vuotta, rikoin sen kyllä osittain synnytyksen jälkeisessä ylenpalttisessa tarmonpuuskassa (joka loppui suureen romahdukseen). Älä sure imuria, niitä saa kaupasta lisää. Äitejä ei!
Ajattele niitä ihania päiviä, joista olet raportoinut aikaisemmin, jolloin yhden päivän aikana on saanut kauhean paljon asioita aikaan. Pitäähän sitten olla vastapainona niitä, jolloin ei saa mitään tehtyä loppuun.

heli said...

hieno paita.

mä olen tehnyt imurille saman, vaikken enää oikein muista miksi. tapahtui viimeisten 2 vuoden aikana. sillä imuroidaan edelleen, mutta hankalasti, kun muutamaa kohtaa on pitänyt teippailla...

tiuku said...

Olette te aika mainoita, hindu värityskuvia?!
Minusta on pelkästää reilua että joskus saa vähän päästää höyryjäänkin. Minusta ei ainkaan olis joka päivä miksikään ilopilleriksi tai muuksi positiiviksi. Ei. minulta eo vain selllainen luontuisi.
Sitä paitsi pieni kiukku pistää vauhtia moniin asioihin. Mm. kadoksissa tai ainankin tavoittamattomissa olevaan lusmuun huoltomieheen. Minä aion päästää kunnon höyryt huomenna, ja juuri tuon lusmun niskaan.

Tykkään niin kovasti ompeluksistasi. Ihan ihana on tuokin pojan paita. Lääh!

Annele said...

no voi toista sulosta.. ethän sentään käynyt ihmisten kimppuun ja sehän on tärkeintä..
Tunne sinut sen verran hyvin jo että tiedän sinun olevan hyvin kiltin ihmisen ja se ihmisyytesihän tuossa vain tuli esille... välillä on vähän ukkosta ilmassa ja se jopa piristää välillä.
Pidä vaan edelleenkin lippua korkealla : ))))

piparminttu said...

laitoinkin heti tulostumaan nuita värityskuvia, olivat mainioita!

lisäsin blogisi seurattavien listalle omaan blogiini, onko haitoiksi?

Julie and Joe said...

Voit etta! Don't all moms have those kind of days! Sa olet niin kilti..."Remember some, forget some, I love you!" My husband Joe wrote me once...the past is already forgotten...wish I could fix your vacuum!