Monday, September 08, 2008

todella söpö lapsi / a very cute child

Tämä erittäin söpö lapsi hienoissa uusissa kumisaappaissaan on äitini. Voi olla että olen jo joskus näyttänytkin tämän, mutta kun hän on niin söpö niin tulkoon nyt uudestaan. Jos kuvassa olisi värejä, huomaisitte hehkuvan punaisen tukan ja ruskeat silmät. Aika naseva yhdistelmä.
Nuo kumpparit olivat aikoinaan kova juttu. Ne saatiin "amerikan paketista", Yhdysvaltain punainen risti järjesti äitini jonkun amerikkalaisen koulun kummilapseksi, ja tämä kuva otettiin koulun lehteä varten. Isovanhempani sairastelivat kovasti ja sodan jälkeen oli aika tiukkaa.


Ilahduin kun kirkon naisporukka päätti ottaa osaa Vaaka ry:n penaalipankki-keräykseen. Tuli heti nuo kumpparit mieleen.
Halusin tehdä penaaleista kestäviä ja hienoja, mutta yhtäkkiä en tajunnut ollenkaan miten vetoketju asettuu vuorin väliin ja koko homma meni vähän säätämisen puolelle. Twist and shout, suorastaan. Ei vaan oikein ajatus kulje. Syyspimento päässä.

That very cute child is my mom, wearing her super fine new rubberboots given to her by U.S.A redcross early 1950´, after war, hard times, parents having medical problems. She was sort of adopted by some school in there and this picture was taken and send to the schoolmagazine. Noone remembers anymore what school or where preciously.
Those boots were a big thing back then. So i was very exited when our church ladies decided to be part of this " donate schoolstuff for orpanages and schools" thing. Thought of rubberboots right away.
I wanted to make the sturdiest and best pencilcases ever, but then suddenly totally forgot how to fiddle with zippers and lining, oh, twist and shout the thing went. I managed to get few done. Luckily i still have time to figure it out. My brain must be hibernating already.

10 comments:

Solveig said...

Olin myös tekemässä pussukkaa, kun aivot alkoivat tikittää tyhjää. Eikö sen penaalin/pussukan pitänyt olla seiskaluokan helppo alkulämmittely? Ajattelinko jotenkin liian hankalasti?

Olet aika lailla äitisi näköinen?

Merja said...

Heh, samanlaisia ongelmia oli mulla taannoin kun ompelin penaalia tyttärelle... Pitäisi varmaan ottaa uusiksi penaaliharjoittelut, menisivät hyvään tarkoitukseenkin. Vaaka on muuten joskus saanut meiltä ison läjän kaksosten pieniksi jääneitä vaatteita, veivät silloin Venäjälle.

Liivia said...

Eri söpö kyllä, ja vielä punapää!

Mullakin on joku syyspimento päässä, ellei vallan alkava dementia...unohtelen valtavasti kaikkea kokoajan.

Inka said...

Mahtava kuva! Minä olisin pienenä halunnut punaisen tukan (ja hiukan kyllä vieläkin).

heli said...

joskus nämä käännökset on parasta antia. aivot talvilevolla, hih!

Kay said...

Ihana kuva. Ja hieno idea ottaa osaa penaalikeräykseen. Mä surffasin sinne Vaaka ry:n sivuille ja haa, nyt tiedän mihin voin käyttää kaikki jämälangat. Eikun vain puikot kilisemään täälläkin (silloin kun maalipensseli lepää ;-).
Terkkuja talviunisille aivoillesi, mun aivoihin vaikuttaa suoraan auringon valon määrä. Eli tänään ei taas toimi

Killisilmä said...

Hieno kuva tytöstä! Minunkin äidilläni oli nuorena upea paksu punainen tukka. Vanhemmiten väri sitten haalistui.

Äitini on myös kertonut Ameriikan paketista. Hän ja siskonsa saivat nättiä mekkokangasta.

Vaaka ry:llä näyttää olevan hienoja projekteja. Olisipa kiva niihin osallistua.

Sari said...

Vetoketju päällisen ja vuorin väliin - en ole koskaan tajunnut, enkä viitsinyt miettiäkään, sen takia nuo mun penaalit on ikäänkuin, hiukan, 'sivustaladattavia'. Vilkaisepas, ei tarvitse ommella kuin ensin vetoketju ja päät kiinni. Vuorin ompelen sitten käsin.

Matroskin said...

Minä pinnasin siten, että ompelin ensin kankaat reunoista yhteen, siis vuori ja päällinen. Ja sitten käsittelin sitä kuin yksinkertaista kangasta, jos tajuat.

Itku meinaa tulla, kun ajattelee miten paljon meidän sällit saavat uutta kamaa itsestäänselvyytenä. Ja me ollaan moniin vanhempiin verrattuina köyhiä ja tiukkapipoisia. Nykylapset eivät arvosta tavaraa, kun se on niin itsestäänselvää.

Merruli said...

Minä olen penaalien ompelussa tyytynyt ompelemaan vuorin käsin kiinni vetoketjuun, kun koneella tikattuna ollut tuloksena vain vetoketjun väliin jumittuva vuorikangas.Vauvakassikeräykseen olisi hyvää tavaraa kotona paljonkin, mutta hieno idea tämäkin.

Punaiset hiukset ja ruskeat silmät kuulostaa lumoavalta yhdistelmältä -ja perin harvinaiselta.