Thursday, October 30, 2008

halloween



Juhla, johon en oikein osaa suhtautua. Kivaa kun on pukujuhla, mutta minulla tämä ei liity oikein mihinkään, irrallinen perinne.
Lapset nauttivat kyllä. Ja onhan naamioituminen hauskaa. Koulun halloweenjuhlaan pälähtäämeiltä yksi zombie-kellonsoittaja. Poika A:n niska venähti, ja hän oikeasti kävelee nyt aivan Quoasimodon tyyliin. Sopiva ajoitus.
Neiti S on pelottava merihirviö. Lonkerokauhistus. Kraken.


Halloween. Not exactly a finnish tradition, but kids love this new partything. For the school halloweenparty: a zombie-hunchback, who actually hurt his neck and really walks the hunchback walk. Quite a timing. Ans miss S. the terrible seamonster. Squid the Great. The kraken.

12 comments:

Peanut said...

Myös minulla halloween aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Periaatteessa haluaisin boikotoida moista juhlaa, mutta toisaalta lasten kanssa vaan on niin kiva juhlia vaikka vaan juhlimisen ilosta.

heli said...

aivan röyhkeän hieno toi kraken. meilläkin on pukujuhlamenoja huomenna, ja laiskana päädyin merirosvouteen, koska sitä varten ei tarvitse tehdä mitään.

Olina said...

Vähän samanlaiset tunnelmat on minulla halloweenin suhteen. Tuntuu vähän päälleliimatulta. Ehkä siksi, etten itse pienenä moista juhlaa koskaan ole viettänyt.

Ihan mahtavia paperinukkeja (tai tyyppejä) muuten tuossa alla! Ja muutenkin kiintoisa blogi sinulla.

Melissa said...

brilliant. those children of yours make me smile!

Liivia said...

Sanoin ennen örk halloweenille, mutta koska lapsi odottaa kuin joulupukkia, niin on pakko suhtautua.

Tosin nyt haamumme makaa kuumeessa, eikä vielä itse tiedä, että kaapu jääkin huomenna kotiin, kuten sisälmyskin. Surun päivä siis tulossa.

Lonkeroinen on hieno, ja pelottava.

Katilein said...

Huih! Hienot asut! Lapset varmasti rakastavat Halloweeniä, mutta itse pidän sitä vähän väkisin Suomeen tuotuna. Kannatan enemmän täällä vietettävää nuuttipukin päivää sekä pääsiäisnoitimista.

Matroskin said...

Hienot puvut. Minusta päikyn halloween-juhla on kiva, sehän on vain naamiaiset. Kunhan ei täälläkin aleta kerjätä ovilla karkkia, se olisi liian amerikkalaista.

Ja kyllähän pyhäinmiestenpäivänä täälläkin on muistettu vainajia.

shys said...

hui kauhistus!

Rosmariini said...

Täältäkin on lähetetty (ja vastaanotettu) yksi lepakkomies ja jonkin sortin noita kouluun/eskariin. Eskarilainen ehdotti että mentäis soittamaan naapureiden ovia karkkien toivossa, mutta totesin ettei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Mullakin siis sekavat mietteet koko Halloweeniin. Tosin amerikkavuotemme pohjalta aion leipoa kurpitsapikkuleipiä...

violet said...

Suomen-lomallakin yhdessä kyläpaikassa ollessani ovella kävi kaksi Halloween-porukkaa kerjuulla.
Kovasti vaativat karkkia vaikkei itsellään ollut tarjota meille mitään.
Ai juu, unohdin; yhdellä roikkui alakuloisesti palamaton lyhty kädessä.

ladybug-zen said...

hee hee. great costumes

Elisa said...

sama juttu, mutta ajattelen niitä nyt naamiaisina, ja kyllähän naamiaisia on vietetty minunkin lapsuudessani :).