kuusiston linnan rauniot / the kuusisto castle ruins

Kuusiston linnan rauniot. Varmaan lempilinnani Suomessa. Yritin vähän muistutella mieleen josko täällä voisi järjestää poika N:n 19-vuotis juhlintaa, mutta vaikutti siltä että nuorimmat lapset riehaantuvat aivan liikaa näistä keskiaikaisita muureista. Mahtava, mutta ylenpalttisen vaarallinen paikka innostuttavaksi. Ei oikein sovelias rauhalliseen piknikkiin. Tietty pienoiset voisi jättää hoitoon, ja viedä pelkän sankarin herkuttelemaan näyttävään ympäristöön. Vaikka yöpiknik kynttilöin valaistuna?

My favorite castle in Finland. I´d like to take boy N her for a nightpicnic as birthday celebration. He will be 19. Huh.

ready, steady, go!

Paikoillanne, valmiit,
hep!
Teini I lahjoitti kaksi t-paitaa ompelutarkoituksiin. Paidoista tuli positiivi-negatiivi päähineet talven varalle. Vähän kokeilin josko onnistuu.
Mahdetaankohan tällaisia kypärähattuja käyttää missään muualla kuin Suomessa? Jotenkin ovat aika ällöjä, mutta kieltämättä usein käytännöllisiä. Nyt kun löytäisi (ah, taas syy penkoa kirppiksellä!) jonkun oikein nokkelan ja nerokkaan kankaan( vanhan t-paidan) . Vaikka vanha aurinkolomakohde t-paita? Oi, tai joustofrotee, jossa joku upea vanha printti!
Neiti S nappasi noista toisen ja kuljeskeli koko päivän kaksivuotiaan kokoa oleva kypärä päässään. Näytti kyllä hyvältä, hän kun on superkuvauksellinen, mutta estin kuitenkin pukemasta kypärää tänään kouluun. Mietittiin puolison kanssa miten on mahdollista että hän vieläkin rakastaa niin yltiöpäisesti kaikkia ompeluksiani. Tokaluokkalainen. Minut on hemmoteltu pilalle tässä asiassa. Otan asian vastaan iloiten ja riemuiten.

I wonder if these kind of underhats are used anywhere else than in Finland? They are kind of awful, but i have to say, very practical in winter.
Teen I donated two t-shirts for sewing purposes. Positive-negative underhats. I wish to find some perfect, witty, funny, cool fabric (old t-shirt) for this (ah, fleamarket, thriftshop, opshop, here i come!). Like an old summerholiday t-shirt? Oh, or terrycloth kind of furry jersey with some wonderful old print!
Miss S took the other, too small obviously, underhat and wore it all day. She looked very good wearing it, super photogenic that she is, but i didnt let her wear it at school today after all. She is amazing, loves every thing i sew. I´m pampered.

korvat kisulle/ ears for the kitty

Virkkailin muina naisina hiekkalaatikon reunalla kissahattua.
Liisu oli niin innostunut omenien metsästyksestä, ettei lainkaan huomannut muuttuneensa kisuksi. Korvien puuttuminen haittasi hyvin vähän. Hyvin kissamainen meininki.
Vaan kyllä korvat kruunaavat kisuhatun.
Emme uskaltaneet enää yrittää salasovitusta, joten isosisko S ojensi auttavan tassunsa. Miau! Kissa on syntynyt!


Liisu baby was so interested in hunting apples that she didnt notice the transformation into cat at all. A secret fitting. But after the ears popped out, we coudnt risk it anymore. Big sister S meaued (meoowed?) beautifully with the cat ear hat on. "Miauu"( finnish feline language). The cat is born.

pieni punainen / small red one

Virkkaaminen vaikuttaa olevan hyvin rauhoittavaa ja rentouttavaa. Virkkausputki päällä. Tonttumainen hattu jostain aika kamalasta sekoitelangasta (alekorit, elämän suola). Pehmeä kuitenkin. Ja punainen olikin yllättävän hitaan tuntuinen väri. Luulin päinvastoin.
Jännittävä huomio: piirrän paremmin punaisella kynällä. Siihen saattaa liittyä joku epätärkeän(mikä sana oikeasti! En muista, en muista!) lempeys ja huolettomuus.
Hapsiaistarinat muhivat. Tytölle, joka tahtoo olla kissa, tarina tytöstä joka tahtoo olla kissa. Joululahjoiksi. Pientä ja luonnosmaista ja helppoa ja leppoisaa. Siis ei kunnianhimoista. Siihen näännyn heti.
Ja kirjaseen liittyy tietysti kissankorvapäähine, tassut ja häntä! Lisää virkattavaa!

Little red hat: warm, soft and suprisingly slow (the feeling of the colour, i thought quite the opposite).
Crocheting: very soothing.
I draw better with red pencil. Must be because it feels more unimportant than normal drawing stuff. Important or ambitious does not work with me at all. Little books for kids as christmaspresents. For the girl who wants to be a cat, a book about a girl who... etc. And i will crochet a red cat ear hat for that same catgirl! And a tail!

pieni musta / small black

(Liisu ei siis osaa vielä lukea, vaikka onkin mielestämme maailman paras ja superlapsi).
( No, she cant read yet, even we think she is a wonderbaby).
Pieni, lähes täydellinen pipo Liisulle. Baskerin jäljiltä jäi yksi vyyhti ja se riitti juuri tähän. Lanka virkattiin aivan loppuun, pätkääkään ei jäänyt yli. Olikin kallista lankaa, Debbie Bliss alpaca silk aran, siis silkkiä ja alpakkaa. Voi että on ihanan siloisen pehmeää ja lämmintä. Jännittävällä tavalla painavaa ja laskeutuvaa.
Mutta oikeasti, täydellisyyttä hipova pipo. Joskus yksinkertainen vaan on paras.

A small, almost perfect hat for Liisu. Debbie Bliss alpaca silk aran. One skein is enough for this simple crochethat. It looks so good on her. Sometimes simple is just the best.

maailman paras takki / the best jacket in the world

Tässä yhdellä iskulla sekä Matroskinin toivoma jääkaapinovi (hyvin tylsä, pahoittelen), sekä "ole malli omassa kuvassasi"-pläjäys. En selvästikään oikein osaa poseerata, joten saatte manteli-innoittuneen kaksikasvoisen mallin.
Niin joo, mutta huomatkaa takki! Ihana lyhyt jakkuasia, lienee 60-luvun lopulta. Ostin sen uffista kauan sitten, juuri kun olin alkanut tapailla miestäni. Kuvatessani mieleen tulvi se musiikki, jota silloin kuuntelimme, jota mieheni minulle toi. Jimi Hendrix, Jan Garbarek, Steve Reich ja vähän noloina tunnustamme myös Lenny Kravitzin. Siis kaikkea sekaisin.
Tuli mieleen myös David Bowie- levyni (Hunky dory ja Ziggy Stardust), jotka ensimmäinen poikaystäväni varasti. Se sika. Tällä tavoin siis voi erottaa hyvät poikaystävät pahoista.


I´m hitting two flies at one stroke here: a fridgedoor (very boring, sorry) for Matroskin, and a selfportrait/modelling thing that has been going on here lately.
I´m not very fierce, so all you´ll get is a manteli inspired twoface model, but do notice the best jacket in the world. I bought it second hand long ago, when i had just met my husband. The jacket brings back all the music we listened, what my soon to become husband brought me (Jimi Hendrix, Jan Garbarek, Steve Reich, eh and Lenny Kravitz too. All mixed up, ta-dim, like that). And it reminds me of the music my first boyfriend stole from me. The two old David Bowie records. Grrrr. So thats how you can separate the good boyfriends from the bad ones.

Liisu harjoittelee puistolapsen elämää. Puistotädit ovat vanhoja tuttuja, Liisu viihtyy ja voi olla että vähän ajan kuluttua saan viettää tunnin, parikin, YKSIN kotona aamupäivällä silloin tällöin. Juuri nyt päiväjärjestykseni on vielä ihan sekaisin tästä harjoittelusta, koska en ehdi vielä kotiin puistomatkalta. Matka on vähän liian pitkä, Liisun puistopäivät näin aluksi vielä lyhyitä. Ehkä tässä on kuitenkin järkeä.
Jos tämä puistomeininki alkaa toimia, haluan ainakin saada aikaan poika A:n tilaaman teoksen: "Pieniä runoja ja herkkiä tarinoita Hapsiaisista".

Liisu is practising a playground kid´s life. We have , öh, something like "playground nannys" here. The kids can stay at the playground under their tender and secure supervision every day for few hours when the weather is ok. (Not raining or more than -12c).
Liisu seems to enjoy the playgroundlife, and i´m starting to believe, that i might be able to spend an hour or two just by myself every now and then in near future.
Boy a has asked me to make him a book called: " Small poems and delicate/sentimental stories of Hapsiainens". My free mornings will be spent hopefully on this project.

perhekuva / family portrait

S ja Isoinpapu
S, Poika A ja Isoinpapu
Poika A, Isoinpapu, S ja Liisu
Eturivi: Poika A, Teini I, S, Liisu, teini O
Takarivi: Isoinpapu, poika N, Puoliso

ninja keittiössä? / ninja in the kitchen?

Äh, eikun uusi baskeri. Hurmioituneen innoittuneena Ainon ihanasta baskerista. Kuvan ottaminen olikin sitten vielä vaikeampaa kuin itse päähineen virkkaus. Hoh hoijaa.
Päähine on kyllä ihan mukava, ja hämmästyn kun se sopii noinkin kivasti tähän takaraivottomaan nuppiin.
Mutta käykää ihmeessä katsomassa sitä alkuperäistä, innoituksen lähdettä Savilinnussa. Olen vielä ihan baskerinoviisi.

No, just my new beret, hat, thing in my head. I was so charmed and inspired by Aino´s beautiful crocheted hat, that i just had to try. And even the pictures are pretty awful (or funny, wich ever way you want to interpet them), the hat itself is actually quite nice. Even in my head, the back of the head beeing rather flat.
But do go see the original hat at Savilintu. I am but a beret novice.

jotain sinistä / something blue

Siniraitapaita S:lle. Tehty kahdesta vanhasta ja pienestä. Näyttää hämmentävän siistiltä yllä. Iloinen yllätys. (Kuva on kummallisen värinen. Välillä paistaa, välillä synkeää, en osaa säätää tarpeeksi kameraa.)

Bluestripes for S. The shirt is made of two old, small shirts. Looks nice on her.


Sain suurennettua takkia tarpeeksi. Suurennokset saa helposti purettua pois, jos joskus tarvis. Melkein kuin kaksi yhden hinnalla. Paita ja takki sopivat myös hauskasti yhteen.

I was able to make the jacket large enough for S. It can now easely be shrinked to it´s original, small size. Two in one.

kantaa mielikuvituskissaa / holding an imaginary cat

Koulu alkoi. Perheen nuorimmat koulaiset eivät enää tarvitsekaan saattajaa bussimatkalle, tunsin oloni vähän eksyneeksi kun minua ei tarvitukaan. Olen iloinen pienten (ja isojenkin) koululaisteni innokkuudesta ja reippaudesta, mutta häkellyn samalla ajan kulua. Olen niin voimakkaasti "äiti", että varmaan Liisun kasvaessa itsenäisemmäksi alan kanniskella mielikuvitusvauvaa ja identiteettini murenee. Toinen mahdollisuus on se, että riemuitsen ja kukoistan kun voinkin olla välillä ihan vain isoinpapu. Koen juuri nyt jotain harjoituskriisiä identiteettini suhteen. Koittakaa kestää jos valitan jatkuvasti väsymystä jne tulevana syksynä. Joskus kai kuuluu olla tällainenkin olo.
S tarvitsee keveän syystakin. Ompelin sellaista viime yönä, mutta pienihän siitä tuli. Siis selvästi liian pieni. Olenko alitajuisesti yrittänyt kutistaa häntä? Heh.
Vieressä Liisu liimaa tarmokkaasti.

Oh, schools have started, and i´m thinking about me as a mom, my identity etc. You know. A little practise crises. I wonder if i will fall into pieces when Liisu grows bigger and more independent and start carrying imaginarybabies with me. Or will i start to bloom and rejoyce about the oppoturnity to be just more isoinpapu. There might be some more deep sighing in the blog too this coming fall.
I made a many sizes too small jacket for S. Am i trying to shrink her? Heh.

iltakävely / evening walk

tervehtymisloma / health leave

Liisuni, puntukkaiseni, on sairastellut viime aikoina. Olemme käyneet useammalla lääkärillä, paljon kokeita otettu (myös kauhistava verikoe) ja nyt ollaankin jo paranemaan päin. Ei mitään vakavaa, väsyttävää kyllä. Pidämme pienen tervehtymisloman tässä kesäloman viime minuuteilla. Puhallellaan kuplia vaikka.

My Dearest Liisu, my little pumpkin(wonder if this is anything near the finish cuddlenames i use), has been sick lately. We have been to few doctors, tests have been taken (the fearable bloodtest also), and now she is already getting better. Nothing serious, but a little tireing. We will take a little health leave here now, on the very last minutes of our summervacation. Blowing bubbles.

gandhi/ huckleberry finn

Koska poika A ja Gandhi-paita ovat olleet lähes erottamattomat, päätin tehdä vaatteesta toisen version. Kangas ei ollut ihan yhtä intiavaikutteinen kuin alkuperäisen paidan pellava. Tämä on puuvillaa, pehmoista ja ja sileää. Jotenkin enemmän tulee kyllä mieleen Huckleberry Finn kuin Gandhi. Hyviä hahmoja molemmat.
Intiatunnelma ei kuitenkaan laannu. Löysimme netistä "väritystehtäviä hindulapsille". Olemme innoissamme. Liisun Ganesha taitaa olla jotakuinkin yhtä värikäs kuin ne oikeatkin. Tykkäämme kamalsti näistä.

(Joo, ei ole oikein hyvää kuvaa itse paidasta, mutta olen muutenkin lipsunut pelkästä käsitöiden esittelystä, ja muutenkin. Olen vasta toipumassa kamalasta eilisestä, jolloin kiukuissani esim. rikoin imurin hakkaamalla sitä lattiaan, siivosin koko päivän, taskuun lattialta siivottu askelmittari näytti illalla 8653, enkä ehtinyt kuin keskikerrosta vähän raapaista, nii. Ärsytti kamalasti. Perheenjäseniltä on pyydelty anteeksi,he rakastavat minua edelleen, mutta vieläkin vähän kurjistaa. Ja puista putoilee lehtiä! Mä en ala!)

Because boy A and the Gandhi-shirt have become almost inseparables, i decided to make another version. This time the wonderfully soft cotton and the ever chanching shirt pattern remind me more of Huckleberry Finn than Gandhi. Interesting, good characters both.
But we are still in India mood here. We found wonderful "hindu kid´s colouring pages".
Liisu´s Ganesha is at least as colourful as the originals i think. We like these very much.

( Not actually any good picture of the shirt, but i´m still recovering of a lousy, rotten day. I, for instance broke the vacuumcleaner furiously hitting it on the floor. So bad. I have been apoloziging averyone in the family, they love me, no worries, but i´m just no that good today either, ah so no accurate photography, if ever) ( And for some reason i decide to tell this here, to all the world, even in english. You know now about the vacuumcleaner before my husband.)

sävy sävyyn / tone to tone

Miehen isoäiti on erinomaisen hyvä ompelija. Hän on ommellut useampia juhlapukuja, leninkejä, lastenvaatteita ja hääpuvunkin. Melkein jokaisessa vanhassa valkokuvassa on joku vaate, jonka hän on tehnyt. Ihailen.
Isoäiti lahjoitti meille valtavan säkillisen vanhoja kangaspaloja. Yhdestä syntyi hänelle pieni kauppakassi, sävy sävyyn kesäpaikan luonnon kanssa.

A little shoppingbag for my husband´s grandmother. She is a superb seamstres/sewer. There is a dress or skirt or a blouse made by her in almost every familyphoto i´ve seen. I´m in awe.
She gave me a big pile of old fabric scraps, and this green fabric wanted badly to belong to her. The bag fits beautifully to the colours of her summerplace.

Uusi "Anneli-Onneli"-mekko S:lle. Saman kaavan avulla kuin se sininen mekkokin, mutta suuremmin muutoksin. Koko juttu piti yhtäkkiä kaventaa, pienentää, sisäänottaa ja kerrassaan säätää. Mutta loppukoon urputus; rakastamme mekkoa rajattomasti. Miten punainen ja valkoinen VOI näyttää näin hyvältä!
Kangas on liki heräteostos samaiselta kauppareissulta, jolloin olin hakemassa Gandhi-paidan pellavaa. Jättirätistä. Vaikka tykkäänkin eniten kierrätyskankaista, niin joskus on kiva ommella ihan uudesta. Ehkä minulla on joskus lastenlapsia, jotka voivat kierrättää tätä mekkoa.
Mutta eikö vaan, että tuohon tarvittaisiin nyt ankarasti sellaista tyyliin sopivaa niukkalinjaista villatakkia? Sellaista, joka voisi vaikka olla vain harteilla ja ylin nappi kiinni...( ja huivi, oi huivi myös! voi että!)

New "Anneli-Onneli"-dress for S. How on earth can red and white look so good together! Not my typical choice, but oh how we love this dress! It would just need a little cardigan, you know,the kind of one can wear on her shoulders, oh, i´m getting a cuteness overdose... ( and a little scarf maybe too! yes!)

gandhi

Ah, iloitsen tästä paidasta! Se on poika A:n oloinen ja hän pitää siitä. Kangas on ihan kangaskaupasta, Nuppulantien Jättirätistä. Ohutta pellavaa. Paita on tehty poika A:n mittojen mukaan (silmäillen vanhoja paitoja siis), ja tämä onkin ehdottomasti paras tapa minulle ommella.
Ompelen parhaillaan toista "OnneliAnnelia" S:lle, eikä homma etene olenkaan niinkuin tahtoisin, koska kaava temppuilee. Minähän en koskaan temppuile. Se on se kaava. Se uhitteli jo ensimmäisen mekon kohdalla, mutta nyt heittäytyi iokein hankalaksi. Taidan viikata koko kaavan takaisin pussiinsa.

This shirt makes me happy! It feels and looks like boy A, and he likes it. Thin linen. The boy is pretty thin also.