
Hei, ihan totta! Lumikki ja seitsemän kääpiötä! Eilisissä kuvissa on tosiaan satumeininkiä. Harmi että minulla on vain kuusi lasta ja niistäkin pari itseäni pitempiä. Ei päästä ihan autenttiseen tulkintaan. (Kuva kirjasta: Suomen lasten satuaarteet, kuvitus Marjatta Surojegin)

Eilisen vahingossa syntyneen villahameen kaveriksi syntyi vähän vahingossa pieni liivi. Katselin villakasaa vähän puolihuolimattomasti kun Liisu pyyhälsi paikalle, ja jotenkin päätti että tuossahan on lentävän kissan liivi! Sitten ompelin vanhasta neulepaidasta liivin. Annemari kyseli kommenttilaatikossa miten se ompelu käytännössä onnistuu, purkautuuko silmukat, venyykö hankalasti. Minä teen seuraavasti (on varmaan muitakin tapoja, mutta tämä toimii mainiosti):

Haalitaan villaisia neuleita. Pannaan samanväriset yhdessä pesukoneeseen, 60 astetta, eli villalle aivan liikaa. Ohjelman pyörittyä loppuun koneesta löytyy enemmän ja vähemmän huopuneita paitoja. Usein ihan tosi huopuneita.
Leikkaan neuleet saumoja pitkin auki niin suuriksi paloiksi kuin mahdollista.(Fiksu tekisi tämän jo ennen pesua, jotta yksikään paita ei huopuisi "tukkoon", tarttuisi itseensä.) Huopuneisuuden asteesta riippuen materiaali on mukavan rispautumatonta. Parhaimmillaan huopunut neule käyttäytyy yhtä leppoisasti kuin oikea huopa.
Sitten vaan mietitään mitä halutaan tehdä. Oikein jäykkä materiaali on hyvä leluissa, nukeissa. Pehmoisempi sopii paremmin vaatteisiin. Liisun hame ja liivi on molemmat tehty "huonosti" huopuneesta, eli aika pehmoisesta paidasta. Nuokaan eivät rispaannu lainkaan eivätkä myöskään jousta älyttömästi, joten voi ommella ilman siksakkia ja hurjia käänteitä.
Koristeita on kiva tehdä pienistäkin ripaleista. Joskus ompelen käsin, joskus koneella vaan hur hur. Kone on aika täynnä nukkaa ompelun jälkeen. Puhdists puhdists.
The pics yesterday really looked like a fairy tale, maybe snowwhite, or some russian tales. I even found very similar scene in a book! The picture is made by finnish illustrator Marjatta Surojegin.A felted vest for Liisu. "A flying cat´s vest!", she shouted when she saw the material i was cutting on the floor. Someone asked me how i actually sew this material. This is the isoinpapu way:Find old wool sweaters etc (real wool). Wash much too hot (60C¤). Cut in large pieces along the seams (if you are clever you cut the sweaters before washing, that´s how they don´t melt together if the felting wash goes too well). Make up your mind about what to sew (or let the flying cat decide). If the material became really tough, hardish, like thick real felt, then it´s very good for making dolls and such. The softer ones are good for clothing. Since the fabric is more or less like real felt, it´s also very nice to sew. Not much zigzagging the edges or turning the fabric. It doesnt really even strech too much. The bigger things i sew with the machine, smaller ones by hand. The machine gets very full of felt dust, so cleaning is good. I´ve "made" simple legwarmers just cutting the felted sleeves of. Fun.