Monday, May 11, 2009

maalattiin / painting


Yritin pika pikaa maalata jotain aamulla. Aamupalan ja jonkun kotityön välissä. Liisu ei jaksanut yhtään olla paikallaan eikä kiireessä voi olla tarkkaavainen, joten muotokuvasta ei tullut kovin näköinen. Värituubejakaan en saanut auki kuin muutaman.
Mutta eipäs haittaakaan tuo. Oli kiva tehdä jotain vähän muuta. Minulle tuntuu olevan tärkeää saada aikaiseksi ylipäänsä jotain vaikkei oikeasti olisi aikaa, mahdollisuutta. Tulee jotenkin voittaja-olo. Ja kamalasti tykkään keskeneräisyydestä ja epätäydellisyydestä.

Feeling like a winner, even the portrair doesnt really look like Liisu, or that i really didnt have much time, or didnt even got all the colourtubes open and my small model couldnt sit still for a second. It seems to be very important to me to get something done even all the odds would be against it. And i like unfinishness and imperfection.

10 comments:

Sari said...

Näköinen tai ei, hienopa on kuitenkin !

Isa said...

That's great! And the newspaper looks like it belongs to the painting. Musta Pörssi Liisu.

violet said...

Näkoisyydestä viis. Mulla on samoja ajatuksia tuosta että kiireessäkin, edes jossakin välissä tykkään tuupata maailmaan jotakin ja päätyä voittajaksi.
Minä pidän kyllä epätäydellisyydestä mutta en keskeneräisyydestä.

Helen said...

It turned out delightful! It really captures some babyhood, despite the fact that she's growing up.

isoinpapu said...

Sari:Huomaan tykkääväni kuvasta koko ajan enemmän vaikkei se näköisemmäksi muutukaan.Hyvä niin.

Isa: i thought it fun too, the news paper.

Violet: Olis varmaan pitänyt tarkentaa tuota keskeneräisyyttä. En mäkään aina siitä tykkää, mutta usein kuva tai teksti on jännittävämpi jos siinä on keskeneräisen tuntu. JOku sellainen, öö, "mahdollisuuksien" maku.

Helen: it sort of looks like Liisu in couple of years. Different familymembers see the picture so differently, it´s really fun. For someone the eyes are just right, and for other the eyes are totally wrong but the mouth is perfect.

aurinko ja kuu said...

On ihanaa kun saa jotain tuollaista tehtyä...se on sellainen pakomatka omaan mieleen -ainakin minulle.
Ja itsekin olen tuhannesti päättänyt , että keskeneräinen on hyvä!
Hyvä tunnelma on taulussa.

Kerri said...

What a beautiful souvenir of her childhood :)

Ritva said...

vihdoinkin joku sanoo että kamalasti tykkää keskeneräisyydestä ja epätäydellisyydestä! hurraa! niin minäkin :) ja lisäksi vielä tykkään kamalasti puoliksi purkaantuneista ja vähän risoista, vaikka ne kai menee epätäydellisyyksien piikkiin.
en edes kauheesti haluu tarkentaa, tykkään vaan.

Ritva said...

ps. kommenttisi liivian blogissa äitienpäiväkortistasi oli, miten sen nyt sanoisin- repesin täysin. tuleva plastiikkakirurgi, otaksun. että kiitos vaan!

Julie and Joe said...

Hyvaa Aitin Paivaa--Sa olet hyvaa aiti! Liisu's maalatti (?) onpa kaunis kuiitenkin. Perhaps the painting is better because of or inspite of the interruptions and fidgets of a little lady. President Monson once told us as parents to be patient with our wiggly little ones because "such a large spirit is put into such a small body."