Monday, August 31, 2009

Vähän teknisiä ongelmia. Pienikin hetki ilma tietokonetta sekoittaa rutiinini aika perin pohjin. Jopas jotain.

S, poika A ja Liisu haaveilevat lemmikkietanasta. Niitä on olemassa , ihan totta. Jos meille joskus muuttaa joku lemmikkikotilo, niin sen nimeksi tulee kuulemma Paavo Nurmi. Itseasiassa, tuo nimiehdotus muuttaa suhtautumiseni lemmikkikotiloa kohtaan heti piirun verran suopeammaksi.
Nyt menen lukemaan uusinta "Limaisten eläinten ystävät ry":n tänne soluttamaa propagandalehtistä.

Some minor technical difficulties again. Even a small time without a computer mixes up my routines complitely. Well well.

Things one can found at home: a soft tree with an old brand label, that has the tree´s name in a diminutive lastname form. Kuusi, kuusinen. Very very common lastname thing in Finland. Badly explaned, but a funny coinsidence.

And, some kids here are wishing to get a pet snail. They do exicist, pet snails. We have here a active underground movement called " the friends of slimy animals". We get a lot of probaganda leaflets to read. Almost daily.

13 comments:

Soile said...

Mulla oli kerran lapsena kotiloita lemmikkinä. Siis sellaisia vedessä asustavia. Olivat peijjakkaan nopsia lisääntymään...

Sari said...

Pienimmillä oli viime keväänä koulussa jo lähes etanafarmi. Oppilaat toivat joka päivä lisää ja etanat itse olivat kovin tuottoisia myös, munia ja poikasia jne. oli koko laatikko täynnä. Sääli sitä puutarhaa, johon ne sitten pääsivätkään koulun loputtua.

maijja said...

Mulla on ollut! Nimeltään olivat Kerttu ja Kalervo, tosin väliäkö sillä kun ovat kaksineuvoisia.. eli voipi olla vaikka Kaija-Matti tai Veli-Liisa <=D (vähän hermafrodiittihuumoria). Suosittelen lämpimästi lemmikiksi, ovat vain asteen elollisempia kuin kosketuskasvi, otaksun, mutta niiston paljon iloa!

(munat pitää siivota tietenkin aina pois ennen kuin ehtivät kuoriutua, kiehuvaa vettä päälle ja menoksi)

heli said...

entäs lemmikkitorakka, niitäkin kai saa eläinkaupasta..? (ai ei kyllä ikinä?)

jos saatte kaksineuvoisen lemmikkietanan, nimi vois ehkä olla jotain sellaista kuin "paavo nurmikki".

Katilein said...

Tämä postaus saa kyllä hyvälle tuulelle kaikinpuolin. Toi Kuusi Kuusinen voi sitten olla koristeena Paavo Nurmelle :D:D

Merja said...

Hihkun täällä tuolle pikkupuun nimelle! Loistavasti keksitty.

S, A ja L tykkäisivät kävellä meidän naapurustossa. Täällä on valtavasti etanoita. Ja juu, meillä pysähdytään koulumatkalla katsomaan niistä jokaista..

scaredy-cat said...

Voi ei, ihan mahtava nimi tuo Paavo Nurmi! Ja "Limaisten eläinten ystävät ry"! :D Lapset <3 !!

violet said...

mää kualen nauruun tuon Kuusisen takia!!Hyvä sua,hyvä hyvä!
tulee joku äidin vanhan takki mieleen merkistä.

eilen tänään huomenna said...

Hih,
Voisin lähettää teille kokonaisen farmin etanoita. Ihan tätä tuuman halkaisijaltaan olevaa kotoista lajia joka rusahtelee puutarhassa saappaan alla!

luulen että olisin minäkin alkanut etanafarmariksi lapsena. Oli sammakon nutipäätä ja heinäsirkkaterraariota. Valitettavasti en enää jaksa inostua tästä takapihan limajalasta.

Windsting said...

That is so funny, about the propaganda! Peace and love. Anna

Celia said...

Mahtava Kuusinen!

Tekee mieli mennä tutkimaan vanhoja takin sisuksia, mitä hahmoja sieltä löytyy.

jonna said...

Kuusinen :D !!!

Sanna said...

Etanat ei juuri innosta, mutta Kuusinen on ihana! Mutta kyllä ehkä melkein pitäisi lasten etanansa saada, kun niin hauskan nimen ovat sille valmiiksi keksineet :)