Saturday, September 12, 2009

olipa kerran / once upon a time






On hyvä juttu, kun sohvan takana on sänky. Ja että sohvassa on jykevä selkänoja. Aina valmis sorminukketeatteri!

Sohva parka vetelee kyllä viimeisiään. Vanhaa olkea tursuaa, oksentuu suorastaan, sen sisuksista. Yritän silitellä vanhusta ohi kulkiessani. Vanha ja uskollinen. Ei ikinä väsy leikkimään lasten kanssa.

It´s a good thing to have a bed behind the couch. Fingerpuppet theater always ready!

7 comments:

Vilijonkka said...

Kulahtaneiden "uuden" ja "vanhan" sohvien suuri ero on siinä, että sen vanhan voisi jopa korjata ja korjaamattomanakin irrottaa sympatiat ohikulkijasta. Me omistetaan kaksi oikein vanhaa ja hyvin pursuilevaa sohvaa, enkä halua niistä mistään hinnasta luopua!

Meidän lapset eivät koskaan oikein ole ymmärtäneet sorminukke-esitysten päälle. Yrittänyt olen, mutta kaikkia ei vaan jotkin asiat kiinnosta. Kivaa kun näin blogista saan nauttia esityksestä!

violet said...

Lammas ja susi jolla onkin sydämellinen suu;-)
Ihania.

Meillä eivät ole sorminuket kans olleet huudossa. Minä olen ollut olevinani hyvinkin hauska niiden kanssa, mutta...yleisö kaikkoaa.

Hilja said...

Noi lampaat on niin ihanat.
Just tänään juoksin ympäri mettiä kun etsin yksiä lampaita ja kun ne löyty niin niillä oli just tuommonen ilme, ja korvien asento!
Ihan mahtavat sorminuket!

Ilona said...

Hienot taideteokset taustalla. Ja hyvänvärinen seinä.

eilen tänään huomenna said...

Taas niin hienoja! Ollapa lapsia niin kyllä minäkin pitäisin teatteria. Nyt vain hoitolastenkanssa paperikorvikkeilla..

melissa said...

i love those puppets. they're beautiful.
once again i find myself wishing i was a child in your family!

scaredy-cat said...

Mahtavat sorminuket!
Minä aina ihailen sohvaanne, kun se näkyy kuvissa.