Tuesday, February 09, 2010

tein melkein oikean näköiset taskut!

Sain vihdoin ommeltua S:lle uudet housut. Olen surkea housuntekijä, vikisen ja valitan. "Kun on niin hankalaa, ja vaikeeta ja tylsää, kestääkin ikuisuuden ja ei ne kuitenkaan sovi vaikka miten mittais ja voiko näitä edes sitten käyttää kälkätikäl".
Pakko oli moiseen kuitenkin ryhtyä, ja ehkä tämä hämmästyttävä "ikävän toimen jaksaminen" tarkoittaa myös sitä, että alan kuntoutua bakteerin poistuttua sisuksistani.(Jee! Jee! Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu!)
Housuista tuli ihan kivat. Korkean korkea resorivyötärö, jotta voi kurkottaa, ulottua ja venyä. Ei mene myöskään lunta housunkauluksesta sisään, jos sattuisi lähtemään ulos ilman toppahousuja.
Eikä lahkeestakaan, sielläkin resoria. Vanhaa kunnon vakosamettia. Aina hyvä. Ei ihan verkkareiksi mennyt sen ansioista tämä projekti.

Jämälangoista virkkasin kaksipuolisen pannulapun. Kivaa puuhaa. Huomasin vasta kuvista kuinka mainiosti tuo onkin sävyiltään olohuoneeseemme sopiva. Harmi ettei kokkailla siellä.

I am a lousy lazy pantmaker. It is difficult. And timeconsuming. And one never knows if the pants will actually please the patient, or will they fit and what ever everything. But seems like i´m gaining my strenght because i dared to make pants for S. She really badly needed more pants.
Super high waist to let her bend and twist and lean and reach. And ofcourse to prevent the snow going down her back in case she didnt put on her wintergear. Oh, and i´m so happy about the almost real looking pockets!
What else, crocheted a twosided potholder from left over yarn. Goes nicely with the colours of our livingroom. Too bad i dont cook in there.

14 comments:

Hipsu said...

Aivan ihanat housut olet ommellut!
Sinulla on taitoa, mutta myöskin pitkää pinnaa, kun kaikesta huolimatta kuitenkin ryhdyt tuohon, vaikka homma kestääkin aikansa :)

Sanna said...

Kivat housut niistä tuli! :)

Vilppumaan Erika said...

Hienot housut, joilla kurkottaakin voi.

Virkkaa pyöreä tyynynpäällinen samoilla väreillä, niin ei tarvitse roudata hellaa olohuoneeseen :)

ElsaIlona said...

Hienot ovat, varsin hienot! Tykkään korkeasta vyötäröstä, kyllä se vaan on tyylikkäämpi kuin paidan alta näkyvä iho. :)

Kirjailijatar said...

Minä olen elämässäni tehnyt yhdet housut ja seiskaluokalla. Ne oli sinistä vakosamettia.

Pellon pientareella said...

Vakosametti ja tuo väri on ihana. Hienot tuli! Ja nuo resorit on kivat. Kokonaisuus näyttää sopivan mainiosti. Taitava äiti, on se vaan.

isoinpapu said...

Kiitos vaan kaikille!

Vilppumaan Erika: No niin just! Ihan naurattaa etten tajunnut itse. Tyynynpäälinen!

jonna said...

Tosi hienot housut, ja panulappu.
Mä oikasen aina taskujen kohdalla, eli jätän pois. Vaikka lapset kyllä yleensä rakastaa taskuja. Mutta niitä on jotenkin niin vaikea saada siisteiksi..
Tuo resori housunkauluksessa on hyvä ja varmaan hirmuisen mukava. Voisin ottaa itellekin:)

heini said...

Tommosia housuja minäkin pitäisin.

annaliisa said...

Hienot housut!

Mullakin housujen ompelu on aika korkea kynnyskysymys. Luulen että saisin ne tehtyä, mutta pelkään niitä turhautumisen kyyneleitä ja tuskanhikeä.

Jämälangoilla ollaan oltu täälläkin, taitaa olla ilmassa jotain sellaista?

Liivia said...

Nauratti niin.
Hyvät housut tuli, tykkään ikuisesti vaaleanruskeasta vakosametista, klassikko.

Matroskin said...

Hienot. Mielestäni housuissa on ankeaa ne pitkät suorat saumat, kuin moottoritiellä posottaisi. Ja minulla on traumat: kun tein aiemmin lapsille housuja, aina oli koko vaippa toisessa lahkeessa. En tajua miksei kaupan housujen kanssa käynyt siten.

eilen tänään huomenna said...

Todellista laatuvaatturin työtä: korkea resori kuulostaa ihanalle ulkoiluhousulle.

Avaruus said...

Äläs hei, en oo ehkä muistanut mainita, mutta lohikäärmehousut herättävät ihastusta ja kateutta missä kuljenkaan!
(Tai siis aika usein saa kuulla ihmetystä ja kehuja niiden hienoudesta.)

Vakosametti on tietty muuten parasta.