Thursday, March 18, 2010

illalla ikkunalla / in the evening at the window




Miten voi olla, että ihmettelen tätä kevään valoisuutta kuin jotain ennenkokematonta. Onko muisti tosiaan niin lyhyt? Onko se valo joka vuosi erilainen? Enkö muka aina koe sitä näin voimakkaasti?
Illan hämärä tuntui ihmeeltä, kun se hämärtyi niin myöhään. Olihan se erilaista hämärää silloin talvella.
Nyt on kevät: poika A:lle on ilmestynyt uusia pisamia. Huomasin ne tänään ihanasti lumituiskussa ulkona.

I wonder if i have that right in english. In the evening. At the window.
Every year i wonder about the light of spring, the longer evenings, just like i´d experience the thing for the first time. It´s been there for me 40 times already.
It´s spring definately: i noticed new wonderful freckles in boy A´s face today in a snowstorm.

5 comments:

Kirjailijatar said...

Minäkin jaksan hämmästellä tätä valoisuutta. Ihanaa, kun vielä ennen seitsemään on valoisaa. Joka vuosi käy samalla lailla. Kevät yllättää ihanasti.

Maiju said...

Samaa ihmettelen minäkin, vaikka muistan ihmetelleeni ennenkin. Miten voi muisti olla niin lyhyt, että joka kerta se tuntuu aina yhtä ihmeelliseltä.. ihanalta ja ennenkokemattomalta.

Anonymous said...

It sounds good to me!

8)

Vilppumaan Erika said...

Ihmettelyä täälläkin, ja toiveikkuutta. Ja sitten alkoi taas sataa lunta. Ja taas ihmettelin :)

maijanmaja said...

Joo, meilläkin lapset pitää mua ihan hulluna, kun jatkuvasti hehkutan valon määrää ja ihanuutta..
Ja tein saman huomion pisamista esikoisen kasvoilla tunti sitten kun hän istui pelokkaana hammaslääkärin tuolissa.
Kunpa tulisi lämmin ja lumi sulaisi nopeasti veks!