Wednesday, May 05, 2010


Minun kuuluisi oikeasti, juuri nyt, nököttää metsässä jossain vähämuurahaisessa paikassa. Istuisin vaan ja tuijottaisin intiaanikatseella horisonttiin, metsänrajaan, ja näkisin paljon eläimiä. Varmasti näkisin.
Pelkästään istumalla keittiönpöydän ääressä näen vaikka mitä. Tänään koivunrunkoa kiipi ylös alas erikoisen litteässä asennossa useampi pajulintu, västäräkki, pari tiaista ja joku nopeakäänteinen siivekäs. Ne kaikki haeskelivat siitä rungolta jotain. Nokkasivat kiipiessään sieltä täältä.
Menin katsomaan sitä koivua hetken päästä. Ei muurahaisia rungolla, ei muitakaan hyänteisiä (huomasin kirjoitusvirheen, mutta se on niin söpö että jätin tuohon). Nuuskin, josko mahla tuoksuisi. En huomannut mitään.
Ihmeellistä!

Minun oikeasti kuuluisi nyt olla siellä metsässä. Viimeisten auringosäteiden lämmössä. Mäyrää odottelemassa.
Huokaus.

I should, most definately, right now, be at the forest.
I would just sit there quiet in the warmth of the last sunrays, waiting for the badger.
I really should.

10 comments:

Pellon pientareella said...

Mutta näithän, kuulit ja ajattelit nytkin jo näin paljon. Ja heleitä kuvia.

Liivia said...

Alimman kuvan pullo ja kukat, meillä aika vastaava asetelma keittiön pöydällä.

Nautin ihan hirveästi meidän monista oravista, suurista rusakoista ja parista kissasta. Nyt on tullut uusikin kissa, joka nököttää melkein aina metsän kivellä.
Ne on ihan parasta täällä!

heli said...

vähämuurahainen, aah.

piilomaja said...

Vähämuurahainen....intiaanikatse....
tässä oli niin paljon sellaista joka alkoi juoksuttaa mieltäni.

Kirjailijatar said...

Ihana teksti. Metsään meneminen on aina kannatettava vaihtoehto. Nuo viimeiset virkkeet ovat ihan helmiä. Mennään metsään, heti!

heini said...

Toivon koko sydämestäni että pääset pian metsään! Ihastuttavaa kun menit katsomaan puuta perässä itse :) Herneenversoja tekee mieli maistaa heti.

Vilppumaan Erika said...

Huokaus. Mäyrän odottelu, semmosta hommaa pitäisi kyllä päästä tekemään!

Jonna said...

Näithän huhtikuun Hesarin kuukausiliitteen. Siinä oli juttua mäyristä ja muista villeistä. Siitä tuli ihan Isoinpapu mieleen. Ne naamarit sen tekee.

kitti said...

Kiitos ihanasta blogistasi...Luen sitä usein, vaikken osaa kommentoida...
Tämä oli erityisen ihana postaus, samanmoinen tunne näinä päivinä...

Stello said...

Kaunis tuo pullokuva! Laitoin koneelleni taustakuvaksi =)