Thursday, July 29, 2010

nautelankoski. lieto

Käymme täällä joka kesä.Ainakin kerran. Luontopolku kosken ympäri on juuri sopivan pituinen ja täynnä jännittäviä pysahdyspaikkoja. Pieninkin, se mukavuudenhaluinen, jaksaa kävellä koko lenkin ja innostuu näkemästään.

Joitain päiviä sitten neitoperhonen lepatti ikkunasta sisään ja laskeutui suoraan kädelleni. Se oli ihmeellistä.Tämä on aika ihmeellinen kesä.


We visit here every summer. The lenght of the path around the small rapids is not too long even for the smallest in the family. 


This one day, a butterfly flew inside and landed straight to my hand. It was wonderful, miraculous. Just like this summer.

7 comments:

Niina said...

Aivan ihanan näköinen paikka! Ja tuo alin kuva..niin kaunis! Pelto jatkuu ihan loputtomiin.
Luin hetki sitten kirjan,missä ihmiset uskoivat perhosten olevan kuolleiden ihmisten henkiä..ja se oli hyvä merkki jos perhonen laskeutui kädelle. Aika jännää:)

Hanna (14a4) said...

Nautelankoski on kyllä hieno paikka! Pari vuotta sitten kävin...

Alin kuva on upea!

Kirjailijatar said...

Juuri eilen varmaan ajattelin, että pitäisi mennä Nautelankoskelle. Se on tosiaan kiva paikka, joskus olemme pyöräilleet sinne ja takaisin.

Alin kuva on hieno!

Satu said...

Nautinnollisia kuvia, jälleen.

Liivia said...

Olet kyllä ihan ykkösluontokuvaaja, luontohavainnoija! Nautin näistä aina vaan.

isoinpapu said...

Niina: Oi, jännittävä perhoskertomus! Hui :)

Hanna(14a4): nautelankoski on ihmeellisen ihana. Voisin viettää siellä helposti koko päivän.

Kirjailijatar: Musta on hauskaa kun me hengaillaan ihan samoilla kulmilla. Ehkä joskus törmätään!

Satu: Kiitos!

Liivia: JOskus mä mietin, että pitäisi varmaan perustaa erikseen luontoblogi, kun joudun kokoajan estämään itseäni lataamasta tänne jatkuvasti kaikenmaailman ötökkä- ja kasvikuvia :)

Liivia said...

Ei ei, käsityöt, taide ja luonto tasapainottaa ihanasti toisiaan! Tämä on just hyvä kaikkine ötököineen:)