Friday, August 27, 2010

Olen leiponut paljon leipää. Terveellistä ja epäterveellistä. Se epäterveellinen oli tuo pyöreä kakkuvuoassa tehty yläkuvan vehnäleipä. Se oli uskomattoman hyvää. Panin siihen sentään tosi paljon valkosipulia. Oi nam!
Ruisleipää en ole saanut ikinä onnistumaan kovin hyvin. Saan aikaan vain sellaisia persoonattomia lässynlässyn leipiä. Jos tiedät jonkun konstin, jolla saa oikein happaman ja ärhäkän ruisleivän, niin kerro.

Kesti aikansa tänä vuonna ennenkuin totuin arkiaikatauluun. Nyt olen tottunut. Arki on hyvä.


It took a while to adjust to the school life timetables and so on. But i´m getting there. It´s going ok now. Autumn is good. 


I have been baking a lot of bread. Some more healthy than the other. The unhealthy one beeing that huge round one in the top picture. Oh the bliss of wheat flour! I did add a lot of garlic in that one, at least that´s healthy. But yes, it was delicious.

12 comments:

Niina said...

Voi miten ihanat kuvat! Todella kauniit. Tuijottelin niitä pitkään.

Ja miten hyvä idea tehdä leipää kakkuvuokaan,sekin näyttää kivalta! Ja sinä onnekas,minä kun en osaa tehdä edes sämpylöitä..ne epäonnistuvat aina.

Minustakin arki on nyt taas hyvä,mutta kyllä se alkuun tuntui niin kovin nihkeältä.

KARHIN KOULU said...

Blogissani on sinulle jotain.

Joola said...

olikin jo ikävä. pari kertaa muistin, että ai niin, mitähän puhdille kuuluu ja sitten muisitin, että ai niin, hänen pitää antaa rauhassa pitää taukoansa. nyt huomasin, että olet takaisin. kivaa. täällä vielä odotetaan, että arki asettuisi uomiinsa. olen vielä ihan hukassa aikataulujen ja aikatauluttomuuksien kanssa.

C SATHAL costume et design textile said...

I saw so many beautiful things on your blog, I am delighted to have pleased my turn. Merci

Merja said...

Kivaa, palasit!

Minä olen aina ollut laiska leipoja, meillä sen homman tekee mies.. ja hyvin tekeekin. Ei tarvitse itse puuttua.

HUVIlassa said...

Leivän leipominen on ihanaa! siinä on jotakin alkuvoimaista, terapeuttista...

HUVIlassa said...

Niin! ja tosi kiva kun olet takaisin!

fiuletti said...

Tervetulos takaisin. Mahtavat kuvat! Mullakin on ruisleipä vielä opettelussa, mutta eikös siitä tule sitä happamampaa mitä kauemmin antaa juuren käydä? Olen saanut leipään tosi äkäisen hyvän maun, mutta mulla on paiston kanssa ongelmia. Johtuukohan siitä ettei ole leivinuunia.

Hipsu said...

Ihanat kuvat, namilta kuulostaa valkosipulileipä!

tiiu said...

Vanha juuri, jota voi säilyttää pakastimessa, tekee paljon leivän maulle. Jossain keittokirjoissa on ohje juuren tekoon. Olen joskus lukenut sen jostain ja muistelisin juuren kehittymisen vievän aikaa mutta olevan vaivan arvoinen. Joku kiltti, jolla juurta on, voisi suostua jakamaan sitä seuraavalla kerralla kun leipoo jos oikein olisi onnea.

isoinpapu said...

Niina:
Kakkuvuokaleipä näytti niin kivalta, että sitä syötiinkin paljon reippaammin kuin muuten. esteetikkojen koti :)

Karhin koulu: Kiitos! Olen vähän huono vastaamaan haasteisiin, vaikka olisivatkin kivoja. Arvostan kuitenkin elettä, kiitos!

Joola: Juu, kyllä vaan veikin aikansa nyt tottua. Olin aika puhki poikki.
Kivaa oli tulla takaisin.

C sathal: Merci merci :)

Merja: meilläkin mies yleensä leipoi, tosin koneella. Minä vaan en sillä leipäkoneella onnistu ollenkaan, joten kokeilin vanhaa kunnon tavallista leipomista. Kivaa!

HUvilassa: :)

Fiuletti: Kokeilen tuota juuren pitkään käyttämistä. Luulen että täytyy tehdä alusta asti koko juuri kyllä.
Eikä meilläkään ole kyllä leivinuunia. Aika topakka sähköuuni kyllä.

HIpsu: Olikin hyvää!

tiiu: Siis juuren metsästykseen! Kiitos vinkeistä.

fiuletti said...

Minä olen tehnyt leipää juuresta, jonka sain ystävältäni. Pakastimessa sitä voi säilyttää, mutta kuulemma leivän maku paranee paljon kun juuri jätetään puisen taikinatiinun reunoille kuivumaan. Mikäs siihen olikaan selitys... en muista enää. Nyt mulla on se juuri siellä puoli vuotta sitten ostetun tiinun reunoilla kuivumassa. Toki ruisleipä täytyy oikeaan juureen leipoa, ja minun mielestä ilman hiivaa. Pelkkää ruisjauhoa ja vettä ja suolaa. Sen juuren voi itsekin tehdä ruisleivästä, jos satut maistamaan jossain oikein hyvää ruisleipää. Ja sittenhän on niitä sata vuotta vanhoja juuria jotka säilyvät saman suvun hallussa...