Tuesday, September 14, 2010


Ruisleipä onnistui! Ensimmäinen reikäleipä jäi vähän littanaksi,vaan ei hätää, seuraava olikin jo muhevampi. Ja mikä parasta: maku on juuri oikealla tavalla hapan! Onni ja kukkulalla oleminen, liekehdintä, onnessain ja jee!
Minulla on nyt ärhäkkä leipäjuuri. Ta-daa! Ti-daa!

Juurta, ruisjauhoa, vettä,suolaa.Kokeilin jostain muistaamaani neuvoa, että juureen voi murentaa omaa lempiruisleipäänsä oikean aromin löytämiseksi, ja se tosiaan toimi! Meidän ruisleipä muistuttaa ehdotonta lemppariani, Maskun leipomon mahtavan hyvää ruisleipää.
Oi. Autuus!

Yes yes yes!!! The ryebread! Oh, good, right bitternes, sourness, yes yes! The breadroot works like a miracle. The bread tastes heavenly. You might not know, but it tastes like ryebread in heaven. No manna, but rye. Now you know.

19 comments:

Mimmi said...

Oi että, oispa meilläkin! Ja tuo ihana pyyhe myös.

Jonna said...

Itsetehty leipä on vaan parasta. Onnea ruisleivästä ja juuresta.

Kaylovesvintage said...

looks so good

shys said...

nyt oon pikkiriikkisen kade!
Ja ihanat kauniit tytöt!
terveisiä teini I:lle <3 (ja O:lle ja Liisulle ja sano vaikka kaikille)

Rimpsukaisa said...

Voi,saadapa juurta jostain.Kerran pari oon kokeillu ruisleivän tekoa mutta jäivät vähän lällyiksi.

milla said...

Hyvältä näyttää! :)

Liivia said...

Kuvan kauniit naiset näyttävät ihan sisaruksilta!

Miten voi olla ruisleipä kaunis myös. Ja vielä itsetehty! Tällä kunnioituksen hattu nousee puuhun asti.

Ilona said...

Mahdottoman kaunis leipä. Äitini leipomat reikäleivät ovat kaukana tuosta kaunottaresta, mutta maukkaita kylläkin.

Vilijonkka said...

Oi hyssykät mikä hymy ja ihana pyöreä leipä pyöreän maton päällä! En ole koskaan kokeillut ruisleivän tekoa, mahtaisiko edes onnistua ilman juurta.

piilomaja said...

Voi ihanaa!
Minen ole ruisleivän suurin ystävä mutta olen varma että itsetehdyssä olisi erilainen meininki.
Miten siitä noin kauniin sait???

(ja mistä sellaisen juuren saisi??;-))

isoinpapu said...

Kiitos leipärakkaudesta!

Thank you for bread loving!

Juurettomille: Juuren voi tehdä itsekin, siis ihan hiivan avulla. Netissä on ohjeita. Siihen menee kyllä useampia päiviä kun sitä juurta kypsytellään, ja kuulemma eka leipomuserä ei välttämättä ole ihan niin mahtava kuin sitten seuraavat, "vanhalla" juurella tehty. Mutta on mahdollista! Ja tuo valmiin leivän murentaminen juuren sekaan antoi mahtavan aromin. Luulen että hapankorppua useat käyttävät siihen.

Tietty multa saisi juuren kun seuraavan kerran leivon, mutta ei taida säilyä paketissa pitkää matkaa :)

Merja said...

Uuh, tuo ensimmäinen kuva on herkullisen kaunis. Taidan tulla maistiaisille..

Vilppumaan Erika said...

Voi onnea, riemua! Kyllä se on ruvettava juurenmetsästykseen, sillä lailla kova hinku tästä syntyi..

Heli said...

onpa se kaunis! ihanaa.

Anna said...

Onnittelut onnistuneesta leivästä! Minä yritän ja yritän, mutta aina tulee mieheltä sama tuomio: "Jos tekisit kuitenkin sämpylää." En kyllä luovuta ihan vielä! Niin kiltti olen, että teen kyllä sämpylääkin aina samalla.

Liisa said...

Näistä kuvista tuli niin hyvä fiilis, hymy on valloittava. Melkein voin haistaa tuoreen (itsetehdyn!!) ruisleivän tuoksun ja aistia tekemisen meiningin.

Onnistumisen tunne leipomisessa on ehkä maailman mukavin asia.

Iina Kraak said...

Ihanat, onnellisen riemukkaat kuvat!

Tanja said...

One of the things that I love about Finland is the Rye Bread! Yours looks beautiful! Any chance you might post the recipe?

fiuletti said...

Onnea!!! Tiedän tuon tunteen!