Saturday, October 09, 2010

tytär piirtää linnaa / daughter drawing the castle

Onkin ollut pitkä viikko. Listasin hyviä. Halusin niihin keskittyä, ne huomata. Tarvitsin niitä. Nyt niitä tylsiä. Anteeksi, mutta jostain syystä päätin että nämäkin täytyy muistaa.

Selkään koskee pitkästä aikaa. Vanha vaiva äityyy. Harmittaa kun on vaikea olla fyysisesti.
En voi neuloa kun selkään sattuu istuessa.
Sain niin inhottavaa postia, etten halunnut lukea loppuun, kun tajusin mistä oli kyse.
Ompelukone meni rikki. Terapiakone.Olen hukassa.

Järjestin kirkossa konsertin lapsille. Kaikki onnistui hienosti: klassista musiikkia pieninä makoisina annoksina mahtavien muusikkojen esittämänä, lapset viihtyivät, mutta hyvänen aika, miten kukaan voi hermoilla jostain järjestämisestä NÄIN paljon! Olen ollut niin adrenaliineissani etten ole pystynyt nukkumaan.

Nyt lisää Sufjania.



It has been a long week. I listed the good ones since i needed them, but there was some not so nice ones too:
My back aches so bad, old ache, i know it too well. I feel so frustrated no to be able to be, to sit, to walk or even knit!
My sewing machine broke. My therapy machine.
I got some really unpleasant mail. Didn´t want to read it thru.
I got so nervous about a consert i was organizing, masterminding, that i couldn´t sleep. The consert went fine. A consert for children, classical music in small doses by magnificent musicians in our church. But really, i feel so stupid about beeing so nervous about it. You wouldn´t even guess.


For some reason i decided i need to remember and share this also. Sorry.
And now some more Sufjan.

14 comments:

Matroskin said...

Hieno piirustus! Pöh, kuka voi lähettää ilkeätä postia maailman suloisimmalle Puhdille? Joku aivoton varmaan.

Ilona said...

Vau, hienosti piirretty! Taiteilijalle terveisiä.

Sarppu said...

Onpas ollut monipuolinen viikko ja linnan kuva on hieno, kannattaa piirrellä jatkossakin :)

Isa said...

The stressing... I only know it too well. What can be done?!

Hope you feel better!

(ja todella kaunis piirrustus).

sirja said...

Hello there,
Ok, I won't tell any lies. The first thing that caught my eye was "mom of six" :-) Wow. Was my first thought. And the second one was - I want to know more.
The blog has such a comfortable feel to it. Well, a feel of a six kids' mom who loves doing what she does. Cosy corner, and I want to come back.

Liivia said...

En kestä! Miten onkin niin tahmeaa, ei vaan mulla vaan koko mun lähipiirillä. Tuntuu, että vaikka kuinka yrittää urheasti hymyillä, niin lisää kuraa vaan tulee.
Ihan hirveä vääryys sulle tuo ompelukonejuttu!
Ja kaikki.

Onneksi sulla on tytär, joka piirtää noin. Ja linna! Minä sanoisin, että teillä on OMA Turun linna. Se kannattaa huonoimpinakin päivinä muistaa.

Jaksamista. Täältä suuri myötätunnon hyöky.

Heli said...

sufjan stevens on aikasen ihana, kyllä se varmasti auttaa ainakin vähäsen.

Vilijonkka said...

Hieno piirustus! Oikeaa linnaa (en ole oikeasti käynyt, kunhan vertasin tuohon valokuvaan) huomattavasti sympaattisempi tunnelmaltaan, ihana.

Pöljät postit ja kivut roskakoriin heti hus. Parempaa tulevaa viikkoa!

Liivia said...

Huikkaan vaan, että alan ihan just tehdä kik-pöperöäsi. Kävin tarkistamassa ohjeen. Heisulivei...

Pamela in Vt said...

I'm sorry you had so many bad things that they formed a list! On another note - I see that your artistic genes were passed on: your daughter's drawing of the castle is really well done and fun to see!

Liivia said...

kun kerran kävin täällä infoamassa ruuanlaitostani, niin kerron senkin, että hyvää oli. Tosin en muussannut kikherneitä ja heitin perään kookosmaitoa, ja paljon tuoretta korianteria päälle.
Lapsi ei kyllä syönyt, mutta mitä se nyt söiskään...

Kirjailijatar said...

Voi kuinka ikäviä juttuja. Mutta tyttäresi piirustus on hieno, siitä onkin luvattoman paljon aikaa, kun olen seissyt tuolla sisäpihalla, täytyy taas mennä. Vaikka sille kummituskierroksella vai mikä aavejuttu se nyt oli.

Toivottavasti saat terapiakoneen pian kuntoon.

said...

Therapy Machine :-) that is exactly how I think of my sewing machine too but I never said it out loud like that. I hope it can get fixed soon, otherwise maybe hand sewing small things might also work therapy-wise..?

shys said...

me tykättiin konsertista! Hassua mitä lohikäärmeitä ja prinssin kuolemia ja prinsessan itkuja pieni väki musiikissa kuuli.
S osaa piirtää! mutta ei oo huonot geenit ei.
voi surkeus kaikkea surkeutta. Tästä päivästä tulee hyvä päivä!