Friday, November 26, 2010




Tuntuu että koko ajan on hämärää. Ystäväni sanoi: " Ajattele, vain reilu kuukausi enää, ja sitten alkaa valo lisääntyä!" Kiitettävää myönteisyyttä, vaan minä huomasinkin ajattelevani, että niinkö pian.

Hämmästytän itseäni. Muutenkin ilmassa on ollut kaikenlaista oman inhimillisyyden huomaamista. Varmaan ihan hyvä juttu.

Kaksi päivänsankaria juhlii täällä. 5 ja 10 vuotta. Numerot näyttävät niin merkityksellisiltä noin yhdessä.
Nuorempi sankari ei saa nukuttua yöllä, kun kaikki juhlinta on niin jännittävää. Öisin hän mönkii viereeni ja hipeltää niskaani unissaan. Minulle on kuulemma maailman pehmein niska. Näen unia, joissa seison suojatiellä odottamassa liikennevalojen vaihtumista, ja yhtäkkiä ventovieras kanssakulkija asettaa kätensä hellästi niskaani.


Winter darkness all around, seems like all the time. A friend said: " Oh, think, only  a month and some days, and the light starts to increase!" She is s very positive person. And guess what, my first thought was: " not so soon! Not so fast!". I´m amazing myself. 
There a two birthdaygirls here: Miss S 10 years, Liisu 5 years. The numbers look so significant together like that.
Liisu finds this all celebrating so exiting, she can´t sleep well. At night she comes to sleep in our bed, and puts her little hand gently in the back of my neck. She is thinks i have the softest neck in the world. And then i have funny dreams about standing in the crosswalk, waiting the trafficlights to turn green, when suddenly some stranger next to me puts his/hers hand gently in the back of my neck.

11 comments:

shys said...

onnea onnea ihanille synttärisankareille!!

Anonymous said...

Hei! Oletko huomannut, että Mukalta on nyt toimitetu postuumiteos, jonka nimi on "Näin hetki sitten ketun". Tämä blogi tuli heti mieleen, kun luin teoksesta.

Merja said...

Meillä juhlitaan sunnuntaina! Onnea sinnekkin.

Niina said...

Ihanat harmaat kuvat,hämärästä huolimatta! Varsinkin senkinpäällistyttö on kaunis,kruunuineen kaikkineen. Olen myös vähän kateellinen rahapuustanne (meidän oli jo aika iso kunnes yhtäkkiä siitä nuukahti yli puolet ja nyt vain pari hassua oksaa jäljellä) ja kynttilänjaloistanne.

Minä näen taas pitkästä aikaa joka yö aivan villejä ja kummia unia..aamulla muistan osan,mutta harmikseni unohdan ne melkein kaikki. Yhdessä unessa kuitenkin edesmennyt isotätini oli elossa,asui Helsingissä ja auttoi ystäväni miehen bändiä roudaamisessa. Että sinun niskansilitysunesi kyllä ymärrän,kun se liittyy siihen mitä on tapahtunut mutta tuohon uneen en ole kyllä keksinyt niin minkäänlaista selitystä:)

isoinpapu said...

shys: ankaraa juhlintaa suoritettu jo yli vuorokausi. Kyllä tämä tästä.

Anon: Ihanaa että tuli mieleen. Hieno mielleyhtymä!

Merja: Onnea vaan sinne paljon plajon!

Niina: Käsittämättömät unet ovat parasta. Isotäti roudaamassa, ah!

Rahapuu muuten meinasi kuolla kupsahtaa viime kesänä. Jätin ulos katselemaan villiä ja vapautta ennen viimeisen klorofyllin simahtamista, ja unohdin koko kasvin sinne heinikkoon. Syksyllä kaivoin terveen ja entistä ehomman rahapun pöheiköstä esiin. Hämmästys oli melkoinen.

Tuikkis said...

Tulin kertomaan, että kettukuvat tekivät niin suuren vaikutuksen, että näin niistä unta seuraavana yönä. Siinä unessa oli myös harmaa villakoira, jonka ketut saattoivat pois metsästä minun luokseni.

Kiitos uni-inspiraatiosta!

Kirjailijatar said...

Onnittelut päivänsankareille! Minä olen aina nauttinut pimeydestä, en oikein pysty edes ymmärtämään kaamosmasennusta. Talvella pitää vaan nukkua enemmän, siis minun.

Tämä oli ihana kirjoitus. Kiitos :)

Bohemian girl said...

How sweet the kids are when they sleep! That is a fabulous dream that you have. Does it repeat? My kid likes to crouch too and he puts his little legs over me. I cant sleep but how I will miss this one day.

Matroskin said...

Onnea!

luminen said...

Vieläkö siellä juhlitaan? Onnea!

Kettukohtaaminen ja kuvat on niin kauniita että itkettää aivan...

Heli said...

päivänsankarilla on melkoisen hieno tähtihattu! onnittelemme.