Thursday, January 28, 2010

helicobacter pylori !

Minulla on Helicobacter Pylori! Oi onnen päivää! Olkoonkin kohtalaisen ällöä jne, mutta jos vaihtoehtona olisi ollut keliakia, niin otan riemulla vastaan nämä labrakokeissa paljastuneet bakteerit, joita nyt samantien kyllä häädetään voimakkaalla antibioottikuurilla.

Ilmeisesti olen saanut bakteerin jo lapsena, mutta vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat aika-ajoin aiheuttaneet oireita. Yllättävän yleinen pöpö vaikuttaa olevan. Ihanaa kun oikea diagnoosi löytyi! Niin, minulla ei siis esim olekaan laktoosi-intoleranssia niinkuin yksi lääkäri ehdotti oireisiini kymmenisen vuotta sitten. Jäätelöä! Kyllä!

Diagnoosi oli niin suuri helpotus, että ikuistin bakteerini virkkaamalla. Suunnitelmissa mobile, jossa vienosti tuulenhenkäyksessä lepattaa valtava parvi helicobakteereja.
Liisu teki myös bakteerin. Aika hieno.

Yes! I got Helicobacter Pylori! Oh happy day! Ok, it is disgusting sure, but compared to some mighty difficult "never eat wheat-rye-barley-condition" i´m overwhelmed with happiness and gratitude.
I´m eating strong antibiotics to get rid of my beloved bacteria. It´s suprisingly common, just not causing symptons for most.
We got so exited about the bug, that we had to portray them in yarn (me) and fabric(Liisu). I´m planning to make a mobile with a huge swarm of the bacteria, gently swinging in a breeze of warm air...

Wednesday, January 27, 2010

lumipäivän tunika / a snow day tunic



Ei tässä vaatteessa muuta lumista kyllä ole, kuin että kuvasin sen kevyessä tuiskussa. Tämä on S:lle, joka tykkää isoista taskuista ja vöistä. Minäkin tykkään tästä vyöpylpyrästä. Samanlainen kuin punaisessa tunikassa.
Pylpyrässä on kaksi koristeltua huopaympyrää ommeltu kiinni toisiinsa niin että jää kaksi kulkuaukkoa vyölle. Vähän kuin lännenmiesten kaulassa ne nauhajutut. Ne ovatkin aika hassuja.
Tykkään tästä vyöhommelista siinä määrin, että haluaisin itselleni jonkun pylpyrävöisen vaatteen.


The only snowy thing about the tunic is the fact, that i photographed it in a light snowstorm. It is for miss S. She really likes the belt thingy. Just like in her red tunic. And i like it too.
Two round pieces of felt just sewn together, with leaving to holes for the belt. A little bit like the things that cowboys wear around their neck, i quess.
I think i like the feltbelt so much i need to make something similar for myself.

Monday, January 25, 2010

pupu / bunny


Armeijapoika vietti viikonlopun kotona. Kuusi kuukautta armeijaa takana, toiset kuusi vielä edessä. Hän on oppinut naamioitumaan.

The armyboy spend a free weekend at home. Six months now behind, another six yet to go. He has learned to camouflage.

Saturday, January 23, 2010

viime syksy / last fall


Kuvia, joita en koskaan laittanut tänne, muistaakseni, mutta joita käyn jatkuvasti itse katsomassa. Otettu viime syksynä Ruissalossa. Oi Ruissalo! Taikametsä!

Last fall in Ruissalo. Oh Ruissalo, magic forest!

Friday, January 22, 2010

musta kausi / black season



Liisu maalaa nykyään kaiken sitkeästi mustaksi. Jopa oranssin ja vihreän paperin. Umpimustaksi. Ehkä tämä on jotain tasapainottelua luonnon valkoisuuden kanssa. Vastakohtaisuutta kaikessa.
Itselläni on myös aika umpimusta olo tänään. Labravastaukset kestävät vielä viikon. Olen upiuupunut. En jaksa nousta aamulla vuoteesta. Puoliso tekee molempien työt. Yritän ajatella ettei aina voi olla kivaa, ei aina voi olla reipas, kyllä tämä tästä. Ja kyllähän se. Mutta juuri nyt on kyllä aika tympeä olo.
Jaksoin huvittua kokomustasta kilpikonnasta. Ja sain lempeää postia Pariisista. Ja Helsingistäkin.

Liisu paints everything pitch black nowdays. Everything, even orange and green paper. Maybe there needs to be a balance between all the whiteness outside.
Right now, i myself feel rather dark, black. My laboratorytest results will take a week yet, i´m exhausted, husband(dear) does all my work also. I´m feeling pretty useless and down.
I try to think: one can not always be just happy all the time, not energetic and brisk day after day, it will pass. And it will. But right now: pretty darn black.
Thet black turtle did make me laugh thoug. And i got some lovely mail too.

Tuesday, January 19, 2010

Liisa talvenihmemaassa / Alice in winter wonderland



Hän halusi tietysti myös nähdä jäniksenkolot. Olimme tosi varovaisia. Puput eivät häiriintyneet.

She ofcourse wanted to see the rabbitholes too. We were careful: not one rabbit was harmed during the photoshoot.

Monday, January 18, 2010

punainen / red


Tein S:lle punaisen tunikan, jossa on ihanat hihat. Ja sitten siihen tuli ihana vyö. Materiaali on jotain neulosta, jonka sain lahjaksi. Olen ehtinyt käyttää tätä nimenomaista punaista jo vaikka missä aikaisemmin. Superkissan viitta ainakin oli tätä samaa. Ja yksi aikuisen harlekiiniasu. Nyt harmitti kun kangasta ei ihan riittänyt mekoksi asti. Toisaalta, en kyllä vaihtaisi pois sitä viittaa enkä harlekiiniä.
Sitä aina luulee ettei oikein pidä punaisesta, ja sitten siitä tuleekin hienoja juttuja. Pidänkin.

En saanut paidasta yhtään säällistä kokonaiskuvaa. Punainen on arvaamaton väri hämärässä.


I think that i dont really like red, and then, when i make something red, it turns out wonderful. I so like this tunic-shirt for S. The sleeves. The belt. Oh!

I couldnt take a picture of the whole dress. Red is an unexpected colour in dark. (or the unexpected is me)

Saturday, January 16, 2010


Kun tulen meidän pihaan, hämmästyn aina uudestaan miten valkoista kaikki on. Ihan totta, joka kerta.
Keskimmäisen kuvan ryteikössä asuu jäniksiä. Istuin siellä ryteikön syöverissä ja katsoin jänönpolkuja, useasti kuljettuja reittejä. Joku mies käveli ohi, metrin päästä, muttei huomannut minua. Olisi varmaan pelästynyt jos olisinkin yhtäkkiä noussut esiin.
Tuli sellainen jänismäinen olo.

Kiitos kaikki kivoista kommenteista tuohon sairastelupostiin. Kyllä tämä tästä. Olette niin kivoja.


That tree thicket (? had to look the dictionary) in the middle picture is a home of many rabbits. I sat there one day in the middle, figuring out their paths. A man walked by, very close, but he didnt notice me. I felt like a rabbit.
Everytime i came home, i get surpirised by all the whiteness in the yard. Really, still everytime.

Thank you for your nice comments on the last post. You are so nice.

Wednesday, January 13, 2010

Poika A hukkaa lapasensa alta aikayksikön. Psyykeni ei enää kestä sitä. Itkettää kun ajattelen sitä paritonta lapasta jossain katuojassa virumassa. Maailma on niin kalsea ja kylmä.
Olen useammin jo lohduttanut lapasensa menettänyttä, huolestunutta lasta söpöllä tarinalla oravasta, joka löytää sen rukkasen ja tekee siitä itselleen makuupussin. Tarvitsen itsellenikin voimallisen, onnellisesti päättyvän tarinan kadonneesta lapasesta.
Tuo orava on jo menettänyt tehonsa kohdallani.


Tehoa riitti Liisulla ja ystävällään tänään. He esittivät parhainta mahdollista nelivuotiaan intoa pari intensiivista tuntia. Huh.
Minun puhtini valutettiin tänään yhdeksään näytteenottoputkeen. Kysyin hoitajalta onko verellä värieroja, vai onko se aina samaa sävyä? On kuulemma pieniä eroja. Joskus helakampaa.
Näistä verikokeista pitäisi nyt löytyä ainakin suuntaa-antava syy jatkuvalle väsymykselleni ja hankalille vatsaoireille. Kuulostaa aika lailla keliakialta. Voi olla muutakin.
Tuohon nelivuotiaan intoon ei mikään rohto enää minua saa, ei tarvitsekaan. Käsi ojennettuna täällä. Murunen vaan. Kiitos.



Making the most unoragnised, messiest mitten for boy A, who always loses his mitten(s). So, unorganised and messy in purpose, since i can´t take it anymore to think about the poor dear lost mitten, alone in a cold world. Not a strong bond with these mittens. It´s hard to be hard.

Liisu and her friend showing how much energy a four year olds can obtain. The doctor is trying to find out why i am lacking energy and why my stomach is so upset all the time. I gave nine tubes of blood today. It seems like my body can not take any wheat, rye or barley. Or then it is something completely different. What ever it is, i wish to find out and gain some of my energy back.

Monday, January 11, 2010

aurajoki tänään / the aura river today



Eilen koko kaupunki oli niin sumussa, että näytti kuin oltaisiin pilven sisässä. Vieläkin utua. Kaunista.

Yesterday the whole city was covered with so thick fog, it felt like beeing inside of a cloud. Some mist still today. Beautiful.



Saturday, January 09, 2010


Eivät lapsetkaan aina jaksa. Kuinka helpottavaa huomata!

The kids actually lack energy sometimes too. Amazing, true and such a relief to notice!

Thursday, January 07, 2010

naisellinen, miehekäs / feminine, masculine

Mieheni sai minulta joululahjaksi tuon mustan kassin. Ja tosiaan, ehdin ommella sen valmiiksi ennen joulua. Tein kaikkeni, jotta siitä tulisi tarpeeksi maskuliininen ja asiallinen ja kaikkea sen sellaista. Huomatkaa käytännöllinen heijastin ja soljella säädettävä ergonominen olkahihna. (Edellisissä lauseissa on monta adjektiivia, jotka eivät välttämättä solju minulta luontaisesti.)

Taisin onnistua noissa miehisyyksissä kohtalaisen hyvin, koska ihastuin puolisoni lahjaan niin kovasti. Olen käyttänyt sitä useasti. Se on täydellinen.
Syvään huokaisten aloin tehdä itselleni naisellista versiota samasta laukusta. Ihan kiva siitä tuli. Ei kyllä ihan yhtä täydellinen. Ollaan nyt kuitenkin ihan olkalaukkusamikset! (Ei sentään tuulipukusamikset.)

I made that black bag for my husband for christmas. I did my best to make it look masculin and practical and handsome. I managed to get those characteristics just right, because i fell in love with the bag so bad, i´ve used it many times already.
The husband probably feels a little left out, so i made a more feminin version of the perfect bag for myself. It´s not quite that perfect but now we have matching bags! Funny.

Tuesday, January 05, 2010

ulkona ja sisällä / outside and inside


Täällä on ollut mahtava sää sekä ulkona että sisällä. Erilaista, silti mahtavan hienoa. Juuri nyt rakastan tätä vuodenaikaa.
Olen onnekas: talviaurinko paistoi meidän olohuoneeseen lähes vaakasuoraan parin tunnin ajan tänään. Ihan mahtavia varjoja ja auringonläikkiä. Ikuistin pasunistin varjon.

It has been a wonderful weather outside and inside. Different and still both great. Right now, i love this season.

Monday, January 04, 2010

virkkasin tumput / i crocheted mittens


Vähän hassut niistä tuli jollain tunnistamattomalla tavalla. Siis, en osaa sanoa mistä se hassuus johtuu. Naurattaa vaan sillälailla väsyneesti huokaamalla.
Äidillä oli tapana virkata minulle lapasia. Muistan yhdet harmaat, joita käsityöope koulussa luuli koukkuamalla tehdyiksi, ja oli innoissaan kun joku vielä osaa. Äitiä huvitti väärinkäsitys. Hän ei edes oikein tiennyt mitä koukkuaminen tarkalleen on. En minäkään.
Eli, perinteisesti hassuja mielleyhtymiä sisältävät virkatut lapaset.
Olen nukkunut joulun jälkeen melkein joka aamu puoli yhteentoista. Pitäisi varmaan virkata semmoinen toukankotelo itselleen.

Pretty funny mittens i made. I can´t really tell or point out what exatly is funny with them, but they do make me laugh a little. My mother used to make something like this to me when i was small. Have to tell her i need badly some croheted mittens now when i am grown up. More laughter: good good.
I have been sleeping terribly late every almost every morning lately. I should probably crochet a pupa ( is this the little slpeeping bag for larvas where they become butterflys? Funny word) for myself. Some serious hibernating going on.

Friday, January 01, 2010

asioita, joista pidän / things i like


Minulla on erityisen huono suuntavaisto. Oikein todella, todella huono. En ikinä uskaltaisi mennä itsekseni metsään, ellei paikka ole minulle tuttu ennestään.
Olen suunnattoman onnellinen, että minulle on kuin vahingossa kehittynyt yksi tuttu metsäpaikka, jossa uskallan liikkua ja jonka tunnen reviirikseni. Siitä on tullut minulle hyvin tärkeä.
Reittini alkupäässä on ryteikkö, jota kuvaan melkein joka kerralla. Toivon että tänä vuonna siitä rinteestä kertyy vielä paljon enemmän kuvia kuin viime vuonna.

Mikään ei tuuleta mieltäni paremmin ja lempeämmin kuin tämä metsä.
Eilen olikin tosi lumista. Lumipesu.

I have the worst ever sense of directions, and i would never go to a strange forest on my own. I´m so extermely happy about this little, safe forest place of mine, that has become a very important thing in my life. Almost accidentally i´ve become so familiar with the place that i can really wander around without any fear to get lost. Well, it´s an island, a small one, really, i cannot get lost on an island!
I often pass this little slope on my forest tour, and take a picture.
I wish, this year, there will be even more pictures of the place than last year. Nothing clears my mind better than forest. Yesterday it was snow washed.