Friday, April 30, 2010

vappu! / first of may!



Virallinen vappuasu täällä: joustosamettihousut!

Muistan kuinka mahtavaa oli pienenä, kun minulla ja parhaalla kaverilla oli samanlaiset mekot. Tämä muistelus ja S:n kavereiden samettipökien ihanuus selätti jo kroonistuneen housujenompeluinhoni. Ta-daa! Vaaleanpunaiset samettihousut!
En käsitä miksi niin kamalasti inhoan housuompelua.
(Tiedänpäs: siksi että AINA leikkaan yhden housukappaleen nurinpäin, tai että mystisesti hartaasti ompelemani vetoketju menee rikki ensinykäisyllä, tai että ne housut ratkeavat ensi hyppäyksellä jnejne.)

Nyt tuntuukin ihan hassulta kertoilla ompelujuttuja. Kerroin kuitenkin. Käyttöesineen/vaatteen valmistaminen suo minulle valtavasti iloa. En ole oikeasti kovin hyvä tai erityisen osaava ompelija. Näennäisesti hyvin pintapuoliseen asiaan, ompeluun, liittyy minun päässäni hurjasti symboliikkaa ja vaikka mitä syvällisyyksiä.
Vaikka jotain alkukantaista suojeluvaistoa ja koossapitämistä. Ja se asioiden luomisen konkreettisuuspuoli: että hitsi, tulikin housut! Ja että voi tuottaa iloa toiselle. Olisikohan tämä ekologistakin. Semmoista.

Thursday, April 29, 2010

mietteliäs, äreähkö / pensive, grumpyish



Maalasin mietteliään, äreähkön karhun jonkun aikaa sitten. Se sopii hyvin tähän päivään, minuun, väreihin. Nyt voi tietysti olla eri mieltä siitä mitkä ovat mietteliään äreät värit, mutta nyt osui nuo ruskeat, harmaat, salakavalat vaaleat punervat ja yllättävät vihreät täällä just eikä melkein. Ärgh!
Sää on ollut lempeämpi kyllä kaikessa sumuisuudessaan, mutta oivallista maaperää ainakin mietteliäisyydelle.
Ei muuta tänään.

That pensive, grumpyish bear says it all. I´m sorry. That´s all today. Over.

Tuesday, April 27, 2010

viime sunnuntaina / last sunday




Viime sunnuntaina minulla oli yllättävä hetki ihan itsekseni. Otin kuvia. Luulin että olisin nauttinut kodin hiljaisuudesta ja lukenut kirjaa tai piirrellyt tai jotain kotoisaa. Meninkin ulos.
Oli ihana ilma.

Last sunday i had a suprising moment for myself, alone. I took pictures. I thought i had stayed home, enjouyed the wonderful silence, draw a little, read. But no, i went out. The weather was just wonderful.

Monday, April 26, 2010

robotit on rautaa ! / robots rule !




Liisu on onnellinen. Kirjaston robottikirjan lempirobotti, ASIMO, on nyt essussa aina mukana. Pikkurobottikin on kirjasta, en nyt muista nimeä, vaikka joku virallinen oikea nimi silläkin oli. Tämä pieni on kuulemma Liisu itse. Meillä tosiaan tykätään roboteista.
Pelkään melkein että lapsonen alkaa hyperventiloida lukiessaan robokirjaa, niin syviä ovat joka sivuiset onnenhuokaukset.

Tietokoneeni, tavoilleni uskollisesti paljolti kierrätysosista koottu rousku, ei halua enää olla ystäväni. Se kaatuilee ja on mystinen. Hiljenee välillä kuin muuri. Ääntelee toisinaan kuin joku metsän pikku pörriäinen.
On tässä vähän kirjoittelut sen takia harventuneet. Koitan kestää.


Liisu is happy. Her favorite robot, from her favorite robobook in her apron. Robots truly rule here. I´m almost worried she starts to hyperventilate while reading the robobook: so deep are her sighs of happiness and wonder in every page.

My old, more and less recycled computer, is also truly having it´s own way here. Acting not like a friend. Not like a good robot. That´s why less posts here.

Wednesday, April 21, 2010




Lisää hyppääviä lapsia. Ja kaksi kesämekkoa, tunikaa. Lempiompeluni: aikuisen vanhasta t-paidasta lapsen mekoksi.
Kukkamekossa aarretasku, sinisessä hieman pirullisen näköinen kissa. Oikeasti se on aika lempeä otus, kuvakulma antaa liikaakin särmää miukujalle.

Lapsen lahjominen kuvattavaksi hunajalla oli aika tahmeaa hommaa: tuli tahmeahkoja kuviakin.


More jumping kids. And my favorite sewing thing: old adult t-shirts into kid´s summer dresses/tunics.
Bribing a child for photographing with honey is a bit sticky job. So, a bit sticky pictures.

Monday, April 19, 2010



Lapset kasvattavat yrttejä. Osa on jo itänyt, vaikka siemenet olivat ikivanhoja. Ainakaan rucolan siemenet eivät pienestä hätkähdä. Nyt mua naurattaa: hätkähtävät siemenet! Kuvitan nuo hyppypavut mielessäni naiviin sarjakuvatyyliin.

Yritän ommella kesäistä essumekkoa S:lle. Siihen tulee ihan vaan olkaimet taakse. Joku söpöinen paita tuohon alle. S kyräilee sitä epäilevänä. Täytyy näyttää hänelle Carl Larssonin akvarellejä, jotta tokenee epäilyksistään.
Mutta kuulkaa: ihana kevät vie minusta mehut. Ompeleminenkin on yhtäkkiä kamalan työlästä. Katselisin vain oravia mielummin. Ja lintuja varsinkin. Mitenkään en jaksaisi tehdä mitään järkevää. Vaikka kyllä pitäisi välillä olla järkeväkin. Olenkin varmaan joskus.

Tietokoneeni on kaatunut tänään neljä kertaa. Kestän tämän hämmästyttävällä tyyneydellä.



Growing things inside. Outside things are growing fast fast fast on their own, just like that. Oh spring, i truly get exhausted now.
Sewing a summery apron dress thing for miss S. She is a bit suspisious about the outcome. Have to show her more Carl Larsson aquarels to confirm her that this kind of summer outfit is the coolest and prettiets thing on earth.

Wednesday, April 14, 2010

helsinki heijastuu / helsinki reflects


Olen ollut vierailulla. Minun luonani on vierailtu. Aika lentää, viuhuu. En pysy perässä. Ihan vaan jättäydyn vietäväksi.
Tuossa alla kurottaa helikälyni. Minulla on huippukälyt. Sukulaiset on hyvä asia.

I have been visiting. And have been visited. Time flyes. I cant follow, just let myself to be taken where it wants. (It´s good).

Saturday, April 10, 2010

Thursday, April 08, 2010

sukulintu / a family bird




Olen nähnyt hienoja sukupuita siellä täällä netissä. Tykkään kovasti, ja yritän keksiä meille jotain hauskaa "sukupuuta". Neiti S saa tämän sukulinnun. Siihen tulee melkein vain nimiä, ei päivämääriä tai paikkakuntia. Nuo tuntemattomat ihmiset, nimet, kiehtovat kovasti. En ole tuntenut edes omia isovanhempiani. Ehkä siksikin.

Länsi-Suomesta: Amanda, Amalia, Elin, Eva, Fanny, Hilda, Hilma, Ida, Martta, Serafia, Maria.
Erland, Frans, Karl, Kustaa, Gustaf, Niilo, Nestor, Wilhelm.

Itä-Suomesta: Annaliisa, Anni, Eeva, Eevamaria, Elin, Ida, Karin, Maria, Saimi.
Abraham, Adam, Aatami, Antti, Heikki, Israel, Jaakko, Juhana, Matti, Pekka, Tuomas.

Kirjekuoria Liivian kuvan innostamana. Nämä lähtevät sille tyttärelle, joka muutti. Olen muuten tosi huono liimaaja. Sotken kaiken.

Jos kukaan on tutkinut Savitaipaleelta Vasaran sukua olisin tosi kiinnostunut. Siellä on pahan kerran kirkonkirjat tuhoutuneet useaan kertaan. En löydä äitini sukua kovin pitkälle. Paikkakunta merkittiin kuuluvan Viipurin lääniin.
Vasara olisi aika mahtava sukunimi. Olisi mahtava yhdistelmä mieheni kauniin, luontoromanttisen sukunimen kanssa.


A family bird for miss S. I´ve seen such wonderful familytrees around in the internet. Would like to make something cool for us too.
Old names are so fasinating. I never even knew my own grandparents, maybe that´s why these people interest me.

Envelopes, inspired by something i saw at Liivias. These will be posted to the one daughter that moved away.

Just in case anyone has finnish roots out there, and has searched the Vasara-family in Savitaipale (Viipuri, Viborg), i´d be very interested. The books there have been destroyed a couple of times, i cannot find my maternal ancestors. Some of them moved to U.S.A early 1900.
Just in case. One never knows. Maybe we are related.

Wednesday, April 07, 2010

toipumisretki






Aamulla olin ihan kurja ja kipeä. Heristin nyrkkiä vatsalleni, joka taannoisen bakteerinhäätökuurin jälkeen on tähän mennessä käyttäytynyt ihmisiksi. Tänään ei.

Päästyäni tolpilleni saimme kyydin luonnon helmaan, toipumispaikkaan. Mietin vähän mitä kaikkea tänään, huomenna, jokapäivä pitäisi tehdä, sitten unohdin moiset ja kuuntelin tikkaa.
Hanki paljasti kulkijoista ketun ja metsäkauriin. Isompaa koiraeläimen oloista tassuttajaa epäilen edelleen supikoiraksi.
Puussa läpätti sepelkyyhky.
Ihastun sitä miten ihastun keväästä, luonnosta, eläinten jäljistä. Joku osa minusta osaa vielä olla lapsenomainen. Innostunut.

I felt miserable in the morning: sick, tired, tired. After getting on my feet, we got a ride to our healing place. Oh, forest. Best. Always.
We found paths of a fox, a deer and some bigger doglike animal (raccoon dog).
I´m so happy that i get so exited about spring, nature, animal tracks, birds. Like as a child. A part of me still acts like a child. That makes me happy.