Tuesday, August 31, 2010

ihastelen sattumankauppaa / admireing the coincidence

Tein S:lle takin. Materiaali on parhain kirppislöyty, vanha kevyesti topattu sängynpeitto. Ilmeisesti marimekkoa, ohuita raitoja, oikein kiva.
(Takin hiha näyttää oudolta ja ruttuiselta keskimmäisessä kuvassa, mutta oikeasti hiha on oikein kiva ja rypytön. Seli seli. Kyllä siitä muita epämääräisiä kohtia löytyy oikeasti, mutta tuo nyt vaan näyttää oudolta. Seli seli seli).
Erityisesti meitä ihastuttava omenanvihreän vetoketjun, oranssin vetonarun ja keltaisen hupun yhdistelmä syntyi pakonsanelemana: ainoa vetoketju, ainoa vetonaru, en jaksanut kaivaa kangaskaappia yhtään syvemmältä. Ihastelen sattumankauppaa. Tulee suorastaan rohkea olo tuosta yhdistelmästä.

Pikkusiskolleen ompelin jo kauan sitten samasta kankaasta takin. Alkaa käydä jo vähän pieneksi, mutta silti sitkeästi käytämme sitä. En tiedä miten pitkälle vaatteen väärän koon huomiotta jättämisen voi viedä. On se vaan niin kiva takki.


Now they have coats of the similar fabric. The best ever thrifted bedcover, probably marimekko print those narrow stripes, lightly padded/quilted. Very good material to make fall coats.
The little sister´s coat i made a long time ago, and it´s getting small. We try not to notice, since we all love the coat.


The wonderful combination of the apple green zipper, orange string and yellow lining in the hood in S`s coat is purely coincidental. The only zipper, the only string, and the first suitable fabric in the huge pile, i didn´t have the energy to search all thru. Oh we love the colours! So bold!

Monday, August 30, 2010

sukkia syysjalkoihin / socks for autumn feet

Vaikka meri onkin yllättävän lämmin vielä, on villasukille tarvetta. Neulon näitä näköttäessäni lasten puhallinorkesterin harjoituksissa, istuessani vanhempainillan alkuohjelmassa, jonka olen jo kuullut edellisenä päivänä edellisen lapsen vanhempainillassa, odottaessani soittotunnin loppumista, sämpylätaikinan kohotessa, autossa. En kykene keskittymään kirjaan maailman hulinassa, mutta neulominen onnistuu oikein hyvin. Rauhoittavaa toimintaa.
Tarvitsen ehdottomasti käsityöpussin!

The sea is suprisingly warm, but wool socks are still very welcome.
I´m knitting these while waiting for the kid´s musiclessons to end, or orchestra, or in the car, or at school parent´s night, everywhere.
I need a little knitting bag. Take away knitting.

Saturday, August 28, 2010

sieniretki / mushroom hunt

Muutama päivä sitten metsässä, lammen rannalla ja meren rannalla.Kaikki sopivasti saman matkan varrella. Tykkään pienistä metsistä. Niihin ei myöskään eksy helposti.

Vanhoilta sienipaikoilta ei löytynyt vielä yhtään sientä. Ovat kuulemma myöhässä tänä vuonna kuivuuden takia. Neiti S ei malttaisi odottaa. Kantaa tylppää sieniveistä mukanaan kaikenaikaa. Varmuuden vuoksi.


A couple of days a go in the forest, by the pond and by the sea. All on the same little forest. I like small ones. Easier also not to get lost.


The mushrooms are late this year because of the drought. Miss s can´t wait. She is carring a small, blunt mushroom knife with her all the time. Just in case.

Friday, August 27, 2010

Olen leiponut paljon leipää. Terveellistä ja epäterveellistä. Se epäterveellinen oli tuo pyöreä kakkuvuoassa tehty yläkuvan vehnäleipä. Se oli uskomattoman hyvää. Panin siihen sentään tosi paljon valkosipulia. Oi nam!
Ruisleipää en ole saanut ikinä onnistumaan kovin hyvin. Saan aikaan vain sellaisia persoonattomia lässynlässyn leipiä. Jos tiedät jonkun konstin, jolla saa oikein happaman ja ärhäkän ruisleivän, niin kerro.

Kesti aikansa tänä vuonna ennenkuin totuin arkiaikatauluun. Nyt olen tottunut. Arki on hyvä.


It took a while to adjust to the school life timetables and so on. But i´m getting there. It´s going ok now. Autumn is good. 


I have been baking a lot of bread. Some more healthy than the other. The unhealthy one beeing that huge round one in the top picture. Oh the bliss of wheat flour! I did add a lot of garlic in that one, at least that´s healthy. But yes, it was delicious.

Monday, August 16, 2010

Olen jo muutamaan kertaan uhonnut pitäväni vähän taukoa blogistani, mutten ole kuitenkaan malttanut olla poissa . No nyt maltan. Pieni tauko. Viikko tai pari. Tällä kertaa oikeasti.
Hei hei vähäksi aikaa!

I am having a little blog break now, this time for real. I guess i´ve tried a couple of times, but not quite made it. Now i do. A little break. A week or two.
Bye bye for a little while!

Friday, August 13, 2010

Hellepäivän juomaa, sitruunamehua.Tykkään tuosta ylimmäisestä kuvasta. Melkein tekisi mieli sanoa, että tuntuu tuolta kuvalta. En kyllä osaisi sitä sen kummemmin analysoida.
Hyvä olo. Väsynyt. Sees.

Pyöräilimme miehen kanssa viime yönä myöhään myöhään Ruissaloon Kuuvannokan kalliolle katsomaan meteoriparven aikaansaamia tähdenlentoja. Kallio oli lämmin vielä puolilta öin, meri tyyni ja tähdet liitivät taivaalla. Se oli aika ihmeellistä.

En tiennyt että minua alkaa huimata myös tähtiä katsellessa.
Pimeässä on hurjaa ajaa pyörällä, vaikka olisi lamppukin. Pimeässä maisemassa ei ole syvyyttä, ei värejä. Tuoksut tuntuvat voimakkaammin. Mustikka, leppäkerttu, lehmä, lammas, mänty, hunaja, meri.



Lemon juice for hot days. I like the top picture. I kind of feel like it. Nice, calm, tired.


Last night we cycled with my husband to the sea to see a meteorshower, shooting stars. The cliff by the sea was still warm at midnight, the sea was calm and the stars falled. Pretty amazing.

Wednesday, August 11, 2010

Lapsi soittaa antaumuksella. Minä makaan lattialla ottamassa kuvaa. Näytän etanalta pasuunan kellossa.

Heräsin reippaana ja sain lapset iloisina kouluun, mutta kymmeneltä iski kaikenylittävä uupumus. Liisu oli puolestaan täynnä intoa, kaipasi seuraa, vanhat jutut olivat tylsiä, tehdään äiti jotain, temppuja! Minä näytin etanalta ilman vaskista heijastustakin.
Annoin Liisulle tussin, nostin paidan helmuksen ylös ja käskin ympyröidä jokaisen luomen selästäni. "Luomikartta!", hihkui hän innoissaan. Minulla on kohtalaisen monta luomea selässäni. Sain pötköttää pitkään mahallani sängyllä.
Väsyneen mielen äärimmäinen teko. Selkäni näyttää Joan Miron maalaukselta.


I look like a slug in that reflection in the trombones bell. I feel like a slug too. Done a lot of things.

Tuesday, August 10, 2010

koulu alkoi / the school started

Viime tingassa tajuttiin eilen ilalla, ettei poika A:lla ole enää penaalia. Nämä ovat näitä hämmästyttäviä viime hetken mysteerejä. Neiti S:n bussikortti oli myös kuoriutunut suojuskuorestaan, ei tullut kortista perhosta, mutta kuoret olivat tiessään. Missä lie nyt lepattavat.
Yön hämärinä tunteina ompelin pikapikaa kirahvipenaalin A:lle ja pienemmän pitkäkaulan S:lle, bussikortin suojaksi. Vähän mutkaista ompelua, mutta jämäkästi pysyvät koossa.

S oli myös hujahtanut pituutta siinä määrin kesän aikana, ettei vanha garderobi pysy perässä. Kun ei ole tarvinnut lomalla pukeutua kuin metsään ja leikkeihin, en ollutkaan huomannut miten hassun pieniltä kaikki hänen vaattensa näyttivät. Ei kääritystä lahkeesta huomaa. Onneksi, huh, onneksi olin ommellut viime keväänä liian ison farkkuhameen, joka nyt olikin ihan sopiva.

Viime hetki, paras hetki. Huh huh.
Ja sitten poika A unohti tietysti penaalinsa kotiin.

Menen tästä nyt korjaamaan, pyykkäämään ja taikomaan pitempiä lahkeita.


A very last minute pencil case and bus card pouch. Sloppy but sturdy sewing. 
Also, very last minute realisation, that miss S had grown so much this summer, that all her clothing looked funny and too short. Luckily, last autumn i made a skirt out of jeans, that was big then, but just fitting now. Huh.
Yes, school started.
And boy A eventually forgot his giraffe pencilcase at home.

Sunday, August 08, 2010

Thursday, August 05, 2010

Soratien ratinaa pyöränrenkaan alla. Kaukana kulkevien autojen jylyä. Vanhemman melkein omahyväistä tyytyväisyyden taustakohinaa.
" Äiti, muistaks, et muumikirjoissa oli se perhosjuttu, et jos näkee ensimmäisenä keväällä kel...HEI! Mikä rastas toi on? "
Hän ei saanut aluksi yhtään lausetta loppuun, koska aina joku upea hyönteis-tai lintuhuomio vei kielen. Tämä lapsi on parasta luontoretkiseuraa. Parasta koko maailmassa. Hän tuntee melkein kaikki ötökät, ja niitä joita ei tunne, hän kokee uusina löytöinä, uusina seikkailuina.

Ilahtua pienestä. Innostua. Olla valpas. Pelastaa hukkuvaa ampiaista. Haluan olla sellainen myös.


Biking around the river with her. At first she couldn´t even say full sentences, because always some exiting bug or bird or plant or scene interrupted her. " Mom, do you remember in the Moominbooks, if they saw a yellow butterfly... HEY! What´s that bird?"
She is the best ever company for nature trips. In the world.


To get delighted of small things. To be aware. To get exited. To rescue a drawning hornet. I want to be like that too.

Wednesday, August 04, 2010

tuulee / wind blows


Tuulee kovaa. Yöllä ukkosti. Virkkaan rannelämmittimiä.Tuli niin syksyinen olo.
Lapsi opettaa minua soittamaan baritonitorvea. Olen maailman surkein soittaja. Lasta naurattaa.

Wind blows hard. Last night i woke up in thundering. I´m making wristwarmers, started feeling so autumny.
My child teaches me to play the euphonium. I´m the lousiest pupil. She laughs.

Tuesday, August 03, 2010

Ei haitannut vähän eksyä metsässä, mutta nyt tuntuu että olen jotenkin eksyksissä arjessani. Ei ollenkaan jännittävää, innostavaa eikä kivaa.
Siivoilen innottomasti, järjestän laatikoita.

Lapsi soittaa soittoleiriltä, ei sentään torvella.

Kai tällaistakin kuuluu välillä olla.
"Mutta saahan ihminen ikävystyäkin. Niin suojautuu rasitukselta." Rakel Liehu: "Helene", Tohtori Danielsonin repliikki, sivu 66.


I didn´t really matter to be a little lost in the woods, but now i feel a little lost in my everydaylife, and that is not a nice feeling. I´m cleaning places, kitchen, drawers. Halfheartedly.


A child calls me from the music camp. He is exited.


A doctor says in a book : " It´s all right for a human to be bored. It protects you from stress." ( Bad translation by me. The original line is from Rakel Liehu´s book about Helene Schjerbeck.)