Wednesday, September 29, 2010

housut / pants

 Iloitsen, että jaksoin väsätä Liisulle housut. Housujen ompeleminen on minulle hankalinta, ikävintä, tylsintä ja vaan vaikeinta. Enkä edes yrittänyt mitään vetoketjulistaa tai muuta hienoa. Ei onneksi edes ole vetoketjua nyt tarjolla, huh.

Mutta ollaanpas sitä nyt iloisia, kun housut valmistuivat ja sopivat vallan hyvin. Tuollainen rento peukkulenksukin tuli laitettua. Että voi näyttää reteeltä. Ja narraustakataskut: Ne ovatkin pelkät läpät!

Kuvat tänään epätarkkoja: hyppelehtiväinen lapsi.


I rejoice! I made pants! Oh, to me, sewing pants is the most difficult, unpleasant and boring thing. But here they are now:
Simple pants, high waist for jumping and somersaulting. A little loop to put one´s thum in. Looks kind of cool. Fake back pockets: only flaps.

Energetic child, blurry pictures. 

Monday, September 27, 2010

vihdoin! / at last!

Kanttarelleja! Näistä tulee piirakka.

Chanterelles! These will be a pie.

Sunday, September 26, 2010

Merivesi oli kylmää. Ihmeellistä usvaa ilmassa. Lapsi näytti ponilta liian pitkässä otsatukassa. Joutsenet katsoivat yhtäaikaisesti pinnan alle alle.

Luonto on mun paras kaveri.


The sea was cold. There was wondrous mist in the air. The child looked like a pony in her too long fringe. The swans ducked simultaneusly.

Nature is my best friend.

Saturday, September 25, 2010

talvimekko / winter dress


Oikeastaan ei ollut aikaa tänään ommella mitään. Ompelin kuitenkin. Usein käy näin.

Kangas on vanha verho, jonka löysin kirppikseltä. Pöytäliinaksi ajattelin, mutta verho olikin täynnä reikiä ja kummallisia saumanjälkiä.

Talvimekko Liisulle. Samanlaisia vekkisysteemejä edessä ja takana kuin joskus hänelle tekemässäni vihreässä pellavamekossa. Vekit saavat mekon mukavan pallomaiseksi lapsen yllä, ja sopivasti väljä vaate antaa tilaa leikkiä.Paitsi että tämä materiaali on niin vanha ja kulunut, että mekko on vain erityistilaisuuksiin.

Tykkään vaatteesta niin paljon, etten uskalla sovittaa sitä lapselle. Jos ei sovikaan, jos lapsi inhoaakin sitä... Helma on vielä mittaamatta ja laittamatta. Nappi puuttuu takaa. (Laitan syvän punaisen, hienolta näyttää tuossa talven valkeudessa).


A dress for Liisu, my youngest. Winter dress.
The fabric is actually a very old curtain. Quite a lot of holes and weird seam marks all over. I bought it from fleemarket and thought it would be a tablecloth. Too many holes for that. I was able to cut it to a dress with no holes, but the fabric is still quite old and delicate. She will be wearing this to special occations only.
I love the dress so much, i don´t dare to fit it to her. What if she doesn´t like it, or it´s too small...That´s why the hem is still unfinished.
If she hates it, then i will hang the dress on the wall and just enjoy watching it.

Friday, September 24, 2010

harmaana päivänä värikkäitä / colourful on a grey day

 Lapsi pukeutui värikkäästi, antoi letittää tukkansa ensimmäistä kertaa. Olin tuulta nopeampi, jottei letitettävä muuttaisi mieltään kesken kaiken. Lettipää poimi kerhomatkan varrelta yllättävän monta värikästä kukkaa.

Hassut myöhäiset tomaatit punertuvat pöydällä. Punertuvat ja nahistuvat kilpaa. Silmänruuaksi.

Vahankangasliinasta ommeltu pienempi käsityöpussi on ihana. Mahtuu käsi/kameralaukkuni sivuun, eivätkä puikot painu vahakankaan läpi. Pienet raitatumput peukaloita vailla.

Eriparisia harmaan syyspäivän värikkäitä asioita.Ilahdun.Olen tänään kuin nuo tomaatit: vähän nahistuneen oloinen, mutta ihan iloinen silti. Niinkin voi olla. Hyvä.


All these colours on a greyest morning! She even let me braid her hair, for the first time. I did it faster than the wind, just to be sure i can finish the braid before she changes her mind.


A smaller craft pouch for small knits, like stripy mittens. So very good. Made of oilcloth. Now the needles wont create the hedgehoge impression like with my bigger, linen pouch. ( Oh, yes, i really should take a picture of that!)

Tuesday, September 21, 2010


Ei sieniä. Ainakaan syötäviä. Toisten koreissa kanttarelleja kyllä näkyi menomatkalla, mutta menimme varmaan samoille apajille kun ei meille ollut jäänyt mitään.
Oli kuitenkin ilo kuljeskella hitaasti metsän siimeksessä. Katse sammalissa. Joku lintu krääkyen sujahti ohitseni niin läheltä että pelästyin. Katse sammalissa on ilmeisesti parempi piilo kuin pää pensaassa.


We didn´t find any eatable mushrooms this time. We did see a lot of chanterelles on someone´s basket on the way to forest, but probably we went to the same places to hunt them, since there was none left for us.
It was still a joy to walk slowly thru the woods. Gazing the mossy ground.

Monday, September 20, 2010

sienestäjän hame / the mushrooming skirt

Piti ommella itselle laukku, johon mahtuu kirjastokirjoja ja nuotteja ja käsityö. Ai niin, ja mielellään myös kamera. Alkoi tuntua mahdottoman vaikealta luoda moinen tilaihme. Vähän siinä tuijotin aikani kaukaisuuteen eleetömyyden vallassa, kunnes tajusin ettei tänään ole laukkujen päivä. Korkeintaan karvalaukkujen.

Sienenpoimijan hame S:lle. Kuvissa vielä kesken, ja on se kyllä kesken vielä tuossa vieressäkin. Halkio taakse, helma ja nappi puuttuu. Uskomattoman useat täysin pöljät ompelujärjestysvalinnat uuvuttivat siinä määrin, että menemme sieneen ihan housuasussa. Hame ehtii metsään ja muihin paikkoihin sitten myöhemmin.

I was supposed to sew a much needed big bag for myself. For librarybooks, knit, notes and camera. For some reason i have a need to carry a lot of things with me everywhere.
But today was not the day to make a bag, even if needed desparetely. Instead, i made a mushroompickers skirt for S. Actually, it is not finished yet. I made such horrible sewing decisions, i´m complitely worn out. So, we will go to forest in pants. The skirt will make there later.
( If this english makes no sense at all today, it´s caused probably by the same thing that made me sew silly. When i figure it out, all is well again. Hopefully.)

Thursday, September 16, 2010

kissamiehen hevoset ja hattu / the catman´s horses and hat

Meillä seikkailee kissamies. Nimestään huolimatta hän on naispuolinen ja hänellä on pentuja.
Kissahattu.Virkattu häntä. Viitta. Kiikarit. Hevoset.
Nelivuotiaat, olette maailman suola!

The mighty catman is adventuring here. Inspite of the name, catman is a she and has kittens.
A cathat. A crocheted tail. A cape. Binoculars. Horses.
Four year olds, you rule!

Wednesday, September 15, 2010

pieniä, välttämättömiä 3 / small, essential 3

Ei varasilmät, eikä edes unimaski, vaikka joskus noita molempia tuntuisi kaipaavankin. Ne ovatkin heijastimia! Kangasheijastimia, ommeltavia, niitä jotka eivät eivät irtoile ja ole kadoksissa aamun säkkipimeydessä kouluaamuna, bussin jo kolkutellessa ovella.

Elämäni muuttui viime vuonna paljon paljon helpommaksi, kun tajusin ommella heijastimet kiinni lapsen reppuun ja ulkovaatteeseen.

Nämä on tehty ilmaishuomioliivin heijastinnauhasta (semmoinen neonvärinen vakuutusyhtiön liivi, jota kukaan ei suostu käyttämään sellaisenaan) ja huopuneesta villapaidasta. Tarkoitus oli tehdä jotain taiteellisia ovaaleja, mutta tulikin tuijotusta. Luulen että autoilijat huomaavat nämä kyllä.



No spare eyes, nor a sleeping mask. Reflectors! We take reflectors quite seriously here in the dark north. I think someone in the goverment actually suggested reflectors to be oblicatory for every pedestrian during the dark winter months. No such law yet, but we do still pay a lot of attention to be visible.

My life became better, when last year i finally understod to make fabric reflectors ( felted sweater and reflecting fabric) and sew the them in the garments and school bags. Oh, no more trying to find a missing reflector in the deep darkness of winter morning!

These ones were supposed to be artistically oval shaped and such, but became more just like staring eyes. I´m sure the drivers will notice them anyway.

Tuesday, September 14, 2010


Ruisleipä onnistui! Ensimmäinen reikäleipä jäi vähän littanaksi,vaan ei hätää, seuraava olikin jo muhevampi. Ja mikä parasta: maku on juuri oikealla tavalla hapan! Onni ja kukkulalla oleminen, liekehdintä, onnessain ja jee!
Minulla on nyt ärhäkkä leipäjuuri. Ta-daa! Ti-daa!

Juurta, ruisjauhoa, vettä,suolaa.Kokeilin jostain muistaamaani neuvoa, että juureen voi murentaa omaa lempiruisleipäänsä oikean aromin löytämiseksi, ja se tosiaan toimi! Meidän ruisleipä muistuttaa ehdotonta lemppariani, Maskun leipomon mahtavan hyvää ruisleipää.
Oi. Autuus!

Yes yes yes!!! The ryebread! Oh, good, right bitternes, sourness, yes yes! The breadroot works like a miracle. The bread tastes heavenly. You might not know, but it tastes like ryebread in heaven. No manna, but rye. Now you know.

Monday, September 13, 2010

värikkäät / colourful

Ystäväni Matroskin siivosi kaappejaan ja lähetti minulle lankoja. Ihanaa Debbie Bliss alpakka-silkkilankaa nuo pinkit, ja pari pientä kerää villaista liukuvärjättyä jostain kaukomatkalta. Minulle vieraat värit innostivatkin hillittömään virkkailuun ja neuloskeluun. Vaikuttaa siltä, että vanha sanonta vaihtelun virkistävyydestä pitää paikkansa. Virkistyin! Tein syyspäähineet! Kaulahuivin! Lapsoset riemuitsevat!

Toinen ystävä antoi ruisleivänjuuren. Tuolla se heräilee keittiössä. Vähän jännittää josko siitä kehkeytyy vielä kunnon leipä.

Ystävät, olette kivoja. Kiva kun pidätte blogeja. Kiva kun kommentoitte. Kiva kun jaatte innostustanne. Ja leipäjuurta. Kiitän.


My friend Matroskin cleaned her yarnbasket and send me some wonderful colourful Debbie Bliss alpaca-silk yarn and also two skeins of that blending wool. The colours unfamiliar to me inspired me greatly, oh, and lots of knitting& crocheting took place last weekend.


Another friend gave me ryebread root. Instead of yeast, one can use a root wich is just a small amount of  older ryebread dough (frozen or refrigirated). Ok, sounds bad but works well. The root gives the ryebread the right sort of bitterness i´m looking for. Or i hope it will. Fingers crossed!


Friends, you are great. Thank you for writing blogs, sharing ideas, ryebread root and such.

Friday, September 10, 2010

harjoituksissa / at the band practise

Pidän Turun konservatoriosta. Rakennus on mahtava. Vanha tehdasrakennus (telakkarakennus?) on uusittu nerokkaasti. Lopputos on rosoinen ja samalla kevyt. Heijastuksia, kerroksia, vanhoja rakenteita. Oikealla tavalla keskeneräisen tuntuinen. Ikäänkuin olisi paljon liikkumavaraa ja tilaa muutokselle. Harmi etten oikein osaa kuvata hienoa rakennusta. Täytyy yrittää uudestaan.

Ja tykkään lasten puhallinorkestereista! Varsinkin harjoituksista. Aina nautin eniten harjoitusten seuraamisesta. Valmis esitys harvoin vaikuttaa minuun yhtä voimakkaasti kuin harjoitus. Siis minkään taidemuodon. Luonnokset ovat parhaita. Tuo rakennuskin on kuin luonnos. Oi tykkään!


I love the Turku music conservatorium building. It´s an old factory building, repaired and designed fantastically. Reflections, lightness, light and still edgy, unrefined in a good way. Too bad photographing it is difficult.

And i love children´s brass bands! Oh and most of all i love the practise. Like in all things, all art forms, i am greatly drawn to pratice, sketches, in progress. Hardly ever a finished thing gives me such pleasure as unfinished.
That building is like a sketch.Oh, i so like it.

Wednesday, September 08, 2010

korjaamolla / repair

Esikoinen korjaa tietokonettani. Hän ei ole Darth Vader, eikä ompelukoneeni ole yhteydessä tietokoneeseeni, vaikka kuvasta niin saattaisikin päätellä.
Ompelukoneen vieressä lojuva "Hyvän vaimon opas", "The good wife´s guide", on keskiaikainen kodinhoidon ja vaimouden opas. Iloitsen esiäitieni puolesta siitä, että juureni ovat selkeästi talonpoikaiset, sillä keskiajan ylimystönaisena oleminen kuulostaa kamalalta.
Oletan että huomenna koneeni taas toimii ja innostuu kanssani. Jos ei, niin sitten taas olen vähän poissaoleva.

My first born is fixing my computer. He is not darth Vader, nor is my sewingmachine attached to the computer, even it might appear so in the picture.
The book on the table, next to the sewingmachine, is a medieval " good wife´s guide", " La menagier de paris" from 1390´. I am very glad for my ancestors for beeing mostly peasant as far as i know, since beeing a noble woman in middleages seems rather horrible.
I suppose tomorrow my computer is again working and getting exited over things. If not, i will be a bit absent again.

Monday, September 06, 2010

piirtää, maalaa / drawing, painting

Liisu piirsi paksun kääpiön sotavarustuksissaan. Rakastan heti paksuja kääpiöitä. On ne vaan niin ilmeikkäitä.

Lukeva tyttöni on kesken. En oikein osaa päättää mitä sille vielä tapahtuu. Jääköön muhimaan. Rakastan kyllä lukevia tyttöjäkin kamalasti.

My little Liisu draw a fat dwarf with a sword and a shield. (Lots of words in that sentence, that are very difficult for me to pronounce). And immidiately i love fat dwarfs, they are so cool.
My reading girl is still in progress. Not quite sure what´s going to happen with her. But, i love reading girls also.

Saturday, September 04, 2010

pieniä, välttämättömiä 2 / small, essential 2

Kesti hämmentävän kauan ennekuin tajusin ranteenlämmittimien tärkeyden. Onneksi vihdoin tajusin, koska elämä on erilaista näiden kanssa. Ulkona, sisällä, autossa.
Puolisonikin on nyt onnellisempi mies kun hänellä on ranteenlämmittimet.
Erittäin lämpimästi suosittelen.

I took a long time for me to understand the importance of wristwarmers, but i´m glad i did eventually see the light. Oh, life is different with warm wrists. Also my husband became a happier man after i made him a pair.
I warmly recommend.

Friday, September 03, 2010

pieniä, välttämättömiä / small, essential

Tästä pitäisi varmaan tulla sarja: pieniä käsitöitä, joita ilman en enää pärjää. Käsityöpussi! Kaikki on muuttunut! Pussin voi ottaa mukaan sellaisenaan tai pakata kassiin. Käärittynä se on kuin pieni kori.

Pyöreäpohjainen, tuommoisella tereellä(?) vahvistetuilla saumoilla, tarpeeksi pitkä vetonaru joka käy myös olkahihnasta. Ei sotkuisia lankoja, kadonneita puikkoja, tylsää rapinaa tai lankakeriä pitkin lattioita. Napakka ja hyvä.
Pohdin ankarasti laittaisinko jonkun jykevän vuorin etteivät kudinpuikot sojottaisivat siilimäisesti kankaan läpi, mutta oli kiire enkä sitten tehnyt mitään vuorta. Kyllä se vuori olisi ollut ihan hyvä. Piikkipussi, tulee mieleen joku keskiaikainen kidutusväline. Mutta keskeneräisenäkin erinomainen. Lämmin suositus!

Tulee heti ainakin kaksi muutakin pientä, välttämätöntä juttua mieleen. Kolmas potentiaalinen ehdokas muhii mielessäni.


This will probably become a little series: small crafts i couldn´t live without anymore.
A craftpouch! Everything has changed! I can take it with as it is, or pack it in my bigger bag. No more messy yarnballs, missing needles, yarn on the floor around the classroom. Oh goodness of small things!


That round bottom makes the pouch almost as a basket. The tubekind thing on the seams make it sturdier also. Lining would be wonderful. Now the needles go thru the fabric, very hedhoggy, creating an athmosphare of an ancient weapon or a torturing device. But still, a very good thing to have, already changed my life. Yes. Good.