Wednesday, January 05, 2011

hitaasti / slowly


Hidasta. Juu. Raukeus on vallannut jäsenet. Ruumiinjäsenet ja perheenjäsenet.
Hitaudesta tuli mieleen kertoa, että neiti S sai joululahjaksi etanan. Hups, akaattikotilon. Jättimäiseltä etanalta se näin harjaantumattoman silmään näyttää. Jotakuinkin kerran päivässä sitä itketään kun luullaan kuolleeksi, ja sitten riemuitaan kun se fletkuileekin esiin ja syö päärynää.
Seurailen tätä hidasta draamaa siemaillen hyvää yrttijuomaa, joka on pakattu kauniisti. Kiva kun on kauniit pakkaukset. 
Kaikkein kamalinta hitauden tilassa on yrittää löytää uudet talvikengät. Kaupasta. Voi että miten vihaankaan (vihaan, kyllä, vihaan!) kaupoissa käyntiä.Mutta ihan vaan rentoa vihastusta, joka ilmenee sellaisena sisäänpäinkääntyneenä apaattisuutena.
Että jos näet jonkun tuijottamasta kaukaisuuteen kenkäkaupan nurkassa, niin se olen minä.


Very slowly, everything. If my pace now somehow depicts the rhytm of the coming year, it should be named after a snail. The whole year.
Oh, and that is what miss S got as a xmas present: a giant snail. She had been wishing for  a pet snail over a year and now i finally gave in.( We are super allergic to animals. Just in case you wondered ).
So i´m slowly sipping herbaltea that´s packaged so beautifully, watching how S is taking great care of her giant snail, crying once a day because she thinks it died, and  then rejoying about the fact that it didn´t. Snails are though.

8 comments:

Kirjailijatar said...

Minä en saanut tänä jouluna kovinkaan paljon hidastaa, mutta pienikin hidastus auttoi, nyt on taas puhdikas olo.

Iloista alkanutta vuotta sinne! Ehkä nähdään kenkäkaupassa, tai ei, ei nähdäkään, kun löysin jo ne talvikengät...kerrankin helposti.

Rosmariini said...

Voi, tiedän tuon tunteen. Mulla ihan samat fiilikset kaupoissa. Etenkin juuri silloin kun pitäisi löytää jotain tiettyä. Ja muulloin harvemmin menen kauppaan. Toivottavasti kengät löytyvät. Onnea matkaan!

Jonna said...

Kenkien ostaminen tarpeeseen on kamalaa. Minulta puuttuu sellaiset vähän siistimmät talvikengät kokonaan. Menen siis lapikkaissa. Nyt kun sellaiset viimeinkin omistan.

Heli said...

toi lakritsinjuuritee on herkkua.

heini said...

Kivat kuvat ja kisumisu!

Tiesitkö että meillä on ollut iso etana (kotilohommeli selässä) jo vuoden. Tuli viinirypälerasiassa Etelä-Afrikasta asti. Ja suomalainen kaveri hänelle ilmaantui syksyllä. Rikkaus on se kun on lemmikki, mutta kyllä sitä vaan välillä miettii et mitä syötävää nyt keksisi laittaa heille... pitääkseen heidät virkeinä ja iloisina. Ja pestä lasipurkkia. Nekin kyllästyy joihinkin juttuihin joista aiemmin tykkäsi. Kaipaavat vaihtelua. Kaipaavat kai luontoonkin...

violet said...

Huomasin tämän luettuani että kenkäni on yleensä ostettu niin että päässä on ajatus; en tarvitse yhtäkään paria lisää mutta nämä nyt on yksinkertaisesti ihanat. (Sitten päälle paljon preusteluja kuten "nämä tulevat kestämään ikuisesti" jne)

maijja said...

Voi, tuli yhtäkkinen ikävä meidän entisiä 'etanoita', Kerttua ja Kalevia joista ei kukaan ottanut selvää, kumpi oli kumpi. Väliäkö sillä, elelivät tosiaan flegua etanan elämäänsä. Ne olivat minusta oiva lemmikki (pikkuveljen ne tavallaan olivat), kasvoivat pikkiriikkisestä munasta (tulivat meille munina) semmoisen kananmunankoon kautta pienen nyrkin kokoisiksi. Minusta niitä oli tosi mukava seurailla. Etenkin se kiehtoi, että miten niin alkeellisen oloinen elukka kuitenkin selkeästi nautti joistakin asioista! Tietyistä ruuista esim - mutta kaikista eniten haaleasti lämpöisestä suihkuttelusta hanan alla! Suosittelen siis kylvettämistä neiti S:lle.

Vilijonkka said...

Toinen ostosvihaaja ilmoittautuu! Vihaan niin ruoka-, vaate- kuin tarvikekauppojakin. Tai kyllä minä niitä siedän, mutten halua mitään ostaa. Hassua huomata kuinka kuopus on kaltaiseni eikä häntä oikein kaupoille saa, mutta keskimmäinen taas rakastaa ns. shoppailua ja voi viettää miehen kanssa kauppungilla vaikka koko päivän.

Niin, uusia talvikenkiä olen haikaillut jo useamman vuoden, nykyisten täytettyä jo 13 v. ja lämpimän vuorin kadottua jonnekin viitisen vuotta sitten. Juuri ennen kotiin paluuta osui silmiini yhdet melko hyvät, jotka ostinkin, mutta kyllä se otti voimille.

Onnea kauppareissuun, toivottavasti löytyy nopeasti hyvät.