Thursday, January 20, 2011

monot vaan puuttuu


Onneksi löytyi yksi purkukuntoinen tekele täsmälleen samaa lankaa kuin juuri puikoilla olevat pitkät sukkani.
Huh! Tämä pieni keränen ehkä juuri ja juuri riittää. Oi, kyllä se riittää! Olen jo nyt aivan hullaantunut polvisukkiini. Puoliso sanoo ihailevasti:" Noi on just niinkuin jostain 60-luvun hiihtokeskuksen mainoksesta".




Nirkkoreuna Mary Oljelta. Hän ja äitini ovat samaa mieltä siitä, että tuollaiset pienet pilkut ovat nimeltään linnunsilmiä. Malli omasta ja entisen käsityöopettajan päästä.
Eikä haittaa vaikka linnunsilmät menevät vähän kieroon tuossa jalanpäällä. Neuloin lasten orkesteriharjoituksissa. Siellä saattaa välillä vähän ote herpaantua. Kova meno.


Oh how i love these socks! Yes yes! And , what a relief to find something to unravel in the exact same yarn, because i´m kind of fighting against the odds here. That small skein i have left just has to be enough!

My husband likes the socks too. " Just like in a 60´ skiing resort ad!", he says.

The pattern for that nice hem, no, the top part of the sock, is from the old finnish traditional knits book i mentioned before, written by Mary Olki. She and my mother both agree that the name of those lovely blue spots is "bird eye". And the heel is something i learned at school.
I don´t even mind that my birs eyes are a bit lazy here and there. I was knitting at the kid´s band practise and it takes a lot of consentrating there. A bit challenging sometimes.

12 comments:

Merja said...

Oi, minäkin haluan nirkkoreunasukat!

Merruli said...

Kovin ovat kauniit nirkkolinnunsilmäsukat, kieltämättä aistittavissa menneen ajan lumoa!

piilomaja said...

Hienot laskettelumainossukat!
Olen tehnyt tänä talvena kahdet polvisukat ja molemmilla sama vaiva; eivät pysy ylhäällä. Paatko kuminauhaa hä?

SARI said...

Minulla on juuri tuollaiset, harmaat, mustilla pilkuilla. Ilman nirkkoreunaa tosin. Tein joskus kouluaikoina, äiti oli sittemmin tehnyt uudet kärjet, nekin ovat nyt puhki.

Liivia said...

Aivan ihanat! Minullekin on opetettu noiden olevan linnunsilmiä.
Noilla säärillä olisit 60-luvulla päässyt aivan varmasti myös millie-tytöksi!

Olen tehnyt itselleni lyhyehkön ajan sisällä paritkin polvisukat. Mullä pysyy ylhäällä, jos on sukkahousut tai legginsit alla, paljaassa sääressä ei pysy, mutta minusta se onkin viehkoa kun ne valuu ruttuun:)

isoinpapu said...

merja: ja mä luulin että se nirkkoreuna olisi kamalan vaikea. EikÄ se ollutkaan! Kokeile ihmeessä.

Merruli: Nyt kun olisi vielä suksetkin....

Piilomaja: tein aikas tiukat noista, joten ainakaan vielä ei ole valunut yhtään. TUo nirkkoreuna on kakasinkertainen, ontto, ja jätin pienen reiän siihen, niin että jos on tarvis niin kuminauha soljahtaa kivasti piiloon sinne sisälle.

SARI: Nerokasta tehdä uudet kärjet vaan, tai sukkaosa. Se varsihan on melkein ikuinen.

Liivia: Ah, millie-tyttöura kuulostaa niin jännittävältä ;)
Polvisukat on kyllä ihanat. Ylipolven myös, ja totta, sukat viehkosti vähän makkaralla. Söpöä.

Matroskin said...

Yli-ihanat!

Kirjailijatar said...

Minua nauratti nuo kuvat :) Muusta en ymmärtänyt mitään.

Maalaistyttö said...

Hei! Meillä taitaa olla sama kirja oppina neulomuksissa - sain tänään valmiiksi tuossa M.O:n kirjokinnas-kirjassa olleen kaulaliinan- VIHDOIN! Kurkkaappa jos kiinnostaa. (Kuva blogissani tämän päivän kohdalla.)

shys said...

vau!

Jojo Caramel said...

They are beautiful!!! My ten years old daughter finds them very very nice :)

Kaczka said...

You are a knitting genius! :-)