Saturday, January 29, 2011

 Ompelen pääasiassa kankaista, jotka olen jotain kautta saanut lahjaksi. Osan kankaista olen saanut blogin kautta, osan ystäviltä, tuttavilta tai tuttavien tuttavilta. Olen äärettömän kiitollinen!
Tuossa ylhäällä vielä keskeneräisenä yöpaita, jonka näin ensi kerran pelkkänä kankaanpalana vanhan ompelijattaren kodin muuttomylläkässä. Tämä värikäs palanen huuteli heti tahtovansa yöpaidaksi neito S:lle, eikä minulla ollut mitään vastaansanomista.

Isoveli totesi yöpaidasta: "Häh, onks sulla pellepuku!"
Isosisko sanoi: "Oot ihan supermies!"
Joku toinen sisko tokaisi: " Toi on tommonen moderni."

S tykkää.

Sarilta saamani Pariisin villoista tulee nukke samojen villojen kautta löytyneelle kirjeystävälle. Sarin putiikissa kävi vakavasti syöpäsairas nainen, joka ihastui nukkeihini ja toivoi kirjeystävää Suomesta. Nyt on kirjeystävä, ja niin hieno nukke tulossa kuin vain ikinä osaan tehdä. Kauheaa että joku joutuu elämään jatkuvasti sietämättömien kipujen kanssa. Jos yksi nukke voi piristää tai ilahduttaa, niin nyt sitten saa luvan onnistua tämä nukke parhaiten ja ihanimmin.

Kuulkaa. Olette kivoja. Kiitän kaikista kommenteistanne ja lahjoista ja muistamisista ja kankaista ja kaikesta. Ihan totta. Kiitos.



A Nightgown for miss S from a little piece of fun jersey someone gave me. Almost all my fabrics are gifts from somebody. Many of them by this blog . Big thanks. And thank you for comments. Means lots to me.


A doll in making, for a penpal who is terribly ill with cancer. If a doll can make a person happy then this has to become a miraculously beautiful and wonderful doll.

9 comments:

SARI said...

Mukava kuulla tästä kaikesta. Laitan sulle meiliäkin kunhan ehdin.

luminen said...

Varmasti ilahduttaa. En muista kerroinko, mulla on kolme sinun tekemää pikkuista kalaa. Ostin ne kerran Sarilta. Uiskentelevat viehättävästi seinälläni.

Ihanat ne tekemäsi valkoiset polvisukat. Mulla on nyt jo kuukauden verran ollu päähänpinttymä itsetehdyistä polvisukista. Ei kai auta kuin rueta kutomaan.

isoinpapu said...

SARI: Joo, olen iloinen kirjeystävästä, tulee ihan lapsuus mieleen. Oikeita kirjeitä! Toivottavasti kirjeet ja nuket ilahduttavat oikeasti. Ihminen siinä tilanteessa tarvitsee kaiken mahdolisen ilo ja ilahdutuksen mitä on. Voi.

luminen: Oi! Olin unohtanut! Miten kivaa1 Tulee kiva olo. Siellä sinulla ne ovat hyvässä paikassa.

Valkoiset polvarit on kyllä ihan parhaat. Käytän niitä lähes päivittäin. Kutomaan vaan :)

Ilona said...

Ja kiitos sinulle.

Joola said...

Pidän peukkuja, että tulee kaunein. Ja uskonkin niin. Ihana olet itse.

Maaria said...

Ensimmäistä kertaa uskallaudun kirjoittamaan. Hui! Olet kyllä ihan mahtava! Sitten kun minulla on lapsia, niin haluan olla just sinunlaisesi äiti.

Celia said...

Kiitos sinä Ihana.

Anonymous said...

Aivan ihanaa nähdä tuttu kankaanpala hienona yöpaitana! Täti tykkäisi:)
Olen selaillut blogiasi menneiltä vuosilta; lämmintä, kodikasta ja niin persoonallista. Kaukana kamala kulutushysteria. Koitan ottaa opiksi...
Ompeluiloa!

Sanna said...

Hei! Olet ihan mahtava. Terveisiä Ruotsista!