Thursday, February 24, 2011

huivit, kotilo / the scarfs, a snail




Huivista tuli hyvä. Vyyhti riitti toiseen, pienempäänkin. 
Ennenkuin kuin pakkaan huvin paketiin ja lentomatkalle, yritämme ladata asusteen mahdollisimman täyteen iloa. Jostain syystä aurinkolasit lisäsivät hupia.

Neiti S ja lemmikki alakuvassa. Aika jötkäle.


The scarf came out nice. Before i packed it for the flying trip to France , we tried to load it as full of joy as possible. A scarf for warmth, joy and comfort.


Miss S and her pet. Snail, a choice for allegic family. She loves it.

8 comments:

Vilppumaan Erika said...

Te ootte kyllä ihan parhaat noissa vetimissänne! Huivi tuo takuulla iloa saajalleen, jolle se on tarpeellinen <3

Vilijonkka said...

Täh, oletteko antaneet kotilolle steroideja? Komia on, kuten nuo huivitkin!

Liivia said...

Voi mä en tunne teitä enää! Kaunistutte, ja neiti S kasvaa! Pitää nähdä pian.
Lemmikkinne taas....saako sanoa yök.....sillain hyväntahtoisesti:)

Huivi ilahduttakoon ja tervehdyttäköön!

Jonna said...

Melkoinen otus! Mitä sille syötetään?

Gabriela Von Bohlen said...

Ihmettelin ensin että kuka toi toinen lapsi on, sitten tajusin että se olet sinä.

Sannalinnea said...

Ou jees,
mulla oli teininä Itäafrikkalainen maakotilo (tai niin ne ainakin eläinkaupassa sano sen olevan),
joka oli justiinsa tollanen.
Sen nimi oli Vincent.
Se eli n. 10vuotta, kunnes yhtenä päivä ei enää tullut kotilostaan ja haisi vaan pahalle....
"Hautasin" sen Tuusulan järveen hienoin seremonein.

isoinpapu said...

Vilppumaan Erika: Kiitosta vaan! Hauskaa oli ainakin kuvatessa.

Vilijonkka: Heh, kotilo on ihan luonnostaan tuommoinen jätti. Vähän hämmästyin kun tajusin minkäkokoinen lemmikki meille muuttaakaan...

Liivia: Aurinkolasithan on leffatähtienkin salainen ase :)
Joo, lemmikki on aika yök, just silleen.

JOnna: Tämä syö mieluiten kurkkua, omenaa ja päärynää. On se juonut maitoakin ja kai sille leipääkin voi antaa. S olisi tässä nyt ekspertti. Hän hoitaa kotilon.

Gabriela: Mä olen niiiiin lapsellinen.

sannalinnea: Ai! Varmaan sama otus. Akaattikotiloksi tätä kutsutaan, mutta luulen että se tarkoittaa itäafrikkalaista maakotiloa.
Tämän nimi on Fauna. Paitsi että mä kutsun sitä myös Paavo Nurmeksi, kaksikotisena sillä voi tietty olla myös miesnimi.
10 vuotta! Ou nou....

Pikkuviuhti said...

Oih, tulipa hyvälle tuulelle itsekkin noista kuvista. Ihanaa ilmaista hassuttelua. Uskon ilon lentävän Ranskaan asti.