Monday, March 28, 2011




 Ruissalossa tuulettumassa. En taida enää jaksaa hitautta. Joku lopputalven, alkukevään horrostaminen meneillään.

En myöskään millään jaksaisi mitään kellonrukkaamisia tai lumisateita. Joku kevääntapainen olisi kiva.

Aika ajoin näen hienoja värillisiä unia. Oikein viimeisen päälle visuaalista kauneutta. Mahdotonta yrittää sanoin kuvata sitä unieni häkellyttävää muoto- ja värimaailmaa. Kuin muuttuisi itse väriksi.
Viime yönä olin juuri nauttimassa toiseksi kivointa uniohjelmaani: asuntosarjaa. Näissä unissa ollaan muuttamassa tai korjaamassa omaa kotia. Tunnelma on aina mukavan odottava ja innostunut. Lähes aina uni huipentuu siihen, että asunnosta löytyy uusi huone, josta kukaan ei ole tiennyt mitään.Yleensä siitä tulee minulle työhuone.Voi parhautta!
Viime yönä uneeni tuli käsittämätön ja kaiken pilaava käänne: aloin kokea voimakkaita fyysisiä tuntemuksia. Kuin noissa väriunissa, mutta tuntoaisti pääosassa. Hyvin ärsyttävää. Sain uudessa uniasunnossani kammottavan korkeanpaikankammo-kohtauksen vatsankouristuksineen päivineen, jonka jälkeen mehiläinen pisti sormeeni niin kipeästi, että avuksi nyhtäisemäni ratamonlehtikin syöpyi rikki.

Nyt voisi kyllä oikeasti tulla jo kevät. Tämä talvihorros ei toimi enää.


Out in the forest. So much snow. Oh, we long for spring!


I´m experiencing somekind of late winterhibernation or such, and it´s not working as it should. 
Every now and then i have these most amazing visual colour dreams. Impossible to describe in words. Almost like turning into a colour myself.
Last night, i was happily enjying my second favorite dream type: apartement series.  It´s always so thrilling to walk around the new wonderful dream apartement, and the grande finale of these dreams is, that we find a secret room there! And that room would be my own room! Oh joy!
Last night, i blame it to the badly timed hibernation, i was just in the middle of  adoring the high ceiling and beautiful french windows of our new (dream)apartement, when something went terribly wrong: a horrible high anziety seasure hit me with full force. I felt so bad that i had  to leave the apartement and outside, a bee stung my finger so bad i wanted to cry.


I´m done with this stupid winter now. Want my good, beautiful, visual dreams back.


7 comments:

Julie said...

Wow--hard to believe you still have so much snow! I have the mysterious new house (apartment) dreams too. Often, I will discover a new room full of light. Wishing you Spring.

Ilona said...

Ihana tuo kuva, jossa harpotaan lumessa.

Lumimäärä ei kyllä enää ole niin ihana, minäkin tahdon jo sen kevään ihan kunnolla.

SARI said...

Ihmejuttuja, en muista koskaan nähneeni taloista tai asunnoista unta.

Pikkuviuhti said...
This comment has been removed by the author.
Pikkuviuhti said...

Voi kun unet voisi joskus ottaa tallennukseen ja katsella muidenkin kanssa vaikka tv:stä! Kyllä se kevät tulee...ihan varmasti! Käyhän minun blogissani äänestämässä suosikkisi. http://pikkuviuhti.blogspot.com/2011/03/pussukkaaanestys.html

Iloista kevättä!

Martta said...

Hei täälläkin nähdään tuollaisia unia! Nämä mysteeri-huoneet ovat mun unissa vielä usein sellaisia, että niihin on jäänyt pölyttymään aarteita kuten sellainen vanha istuttava lasten potkuauto mallia formula (vihreä, numero 5) tai täydellinen työpöytä. Että niin vaan on joltain jäänyt huomaamatta ovi, joka johtaa rappusiin, joka johtaa toiselle ovelle, joka avautuu huoneeseen, jonka minä löydän ja saan pitää ;-)

Liivia said...

Lumesta huolimatta kolmas kuva on niin bueno!

Mä juoksentelin viime yönä neuvostokerrostalohelvetin käytävillä. Oli ihan pimee uni.