Friday, April 15, 2011




Lapselle kämmekkäät, ranteenlämmittimet, tassukkaat. Loistokas pukine kevätsäähän. Ja voi että, noiden virkkaaminen lapsen käteen sopiviksi on ihanaa: äärettömän söpöt mittasuhteet.


Pihassa temmeltää kolme oravaa. Neito S on nimennyt ne hännän tuntomerkkien mukaan seuraavasti: Nakki, Pulloharja, Vessaharja. Vähän groteskihkoa, mutta nyt minäkin tajuan kuka kolmesta hyppelee pihanurmella. Kuvassa Pulloharja. Ilmiselvästi.

Pakko vielä yksi kuva lisätä.


I had to add just one more squirrel picture. 
I´m not sure if this is a she or a he, but i know wich one of the three squirrels of our yard it is, because my magnificent miss S has named them after the qualities of their tale. 
This one is definately " the Bottle brush". "The Franfurter/wiener/hoddog" is understandably easy to recognize, as well as " the Toilet brush". Slightly gross, but very clever.


I love crocheting wristwarmers to a child, since the proportions of their hands are so funny. A best spring accecory for a child here.

7 comments:

Vilppumaan Erika said...

Tuli hyvä mieli :) Terkut harjoille ja nakille!

Merja said...

Ihania nuo oravat on! Meillä orava on ikuisesti ovaja, kuten esikoinen niitä pienenä nimitti. Ovajat kipittävät täälläkin pihassa pitkin koivunoksia.

luminen said...

Hahaa, kylläpä se näyttää lihavalta ekassa kuvassa.

Hienoja kuvia taasen.

piilomaja said...

Kiitän sulokkaista oravakuvista ja täten illmoitan että omin sanan groteskihkoa. Se on ihan minun sanani. Groteskihkoa. Nyt vaan harjoittelemaan soljuvaa lausuntaa ja sopivaa äänen painoa.

isoinpapu said...

vilppumaan erika: Lupaan huikata moikkaukset kurreille kun taas tuossa pyörähtävät.

merja: ovaja!
meillä on jarvakset, eli varpaat.

luminen: ja aika hyvässä lihassa tuo kyllä onkin: herkutteli lintulaudalla koko talven!

piilomaja: piti oikein miettiä kirjoitinko sen edes oikein, groteskihko. mainio sana. näyttää melkein erilaiselta kuin lausutaan, mielestäni.

mahtavaa.

Anonymous said...

Ihanaa nokkeluutta nuo nimet!! Kertovat mielestäni siitä, että tyttärelläsi on taito huomata yksityiskohtia ja pysähtyä tarkkailemaan. Ja kyllä, jopa minä tajuan heti ekasta kuvast kuka on kyseessä :D!

Martta said...

Hih hih voihan pulloharja!