Thursday, October 20, 2011




Lokakuun perhonen viime lauantailta. Siellä se lepatteli lehtien joukossa. Onko se ruskomittari? Tietääkö joku?

Virkkasin taas hahtuvalangasta suipon myssyn. Näitä on kertynyt vuosien mittaan paljon, erikokoisia. Tämä on ensimmäinen mustanlampaan värinen. Näistä tulee käytössä kokoajan parempia, kun huopuvat sisäpuolelta hiukan, ja neulos vain tiivistyy. Lämmin ja pehmeä. Suosikkimme.



October butterfly! It was so well camoulflaged among the fallen leafs, we would have never seen it unless someone fell with his bike and we had to stop for a moment. Even when the butterfly started flying it looked just like a leaf in the wind. Is it Agriopis aurantiaria? Any butterflypeople around?


A hat we love. Crocheted with a big hook from double unspun fluffy yarn. We have so many of these in different colours and sizes. That hat just is so warm and gets better with time since it felts a little inside, to make even warmer. Fast to crochet. A joy to make.


5 comments:

Hanna said...

Upean värinen perhonen. En ole koskaan nähnyt moista. Sulautuu hienosti syksyn lehtien joukkoon.

Ja pipo vasta upea onkin. Alkoi heti koukuttaa (hih, piti kirjoittamani että houkuttaa) koukun ja kaapissa lojuvien hahtuvanjämien yhdistelmä...

minja said...

En ole koskaan nähnyt tuollaista perhosta. Järjettömän kaunis!!

Siinä on lakkimalli, joka sopisi mun liian pieneen ja littanaan päähäni täydellisesti. Et haluaisi ottaa vastaan multa tilauksen (itselleni)? :D

sanna said...

Sinä senkin, teit sen taas! Jakelet ihania ideoitasi ja kuviasi ja houkuttelet neulomaan ja virkkaamaan ja ompelemaan vaikka mitä. :) Tuollainen myssy on saatava. Teitkö sen alhaalta vai ylhäältä aloittaen?

isoinpapu said...

hanna: Ekaa kertaa bongasin tuon lentäjän. Ihmeellistä! Perhonen! lokakuu!

minja: ooo, mä vaiks opetan sulle miten toi virkataan mielummin :)
Tai voit saada joululahjaksi yllättäen pehmeän paketin ;)

sanna: Aloitan alhaalta nämä. Kavennukset sujuu helpomminja kauniimmin kuin lisäykset. Nyt tein nuo korvaläpät ensin, niin että jatkoin vasemmanläpän jälkeen ketjusilmukkarivillä (eli takarauna hatusta) ja sit tein oikean läpän jonka valmistuttua jatkoin ketusilmukoilla etureunanjonka sitten kiinnitin siihen vasemmanläpän reunaan. OI että kun kuulostaa karmeen monimutkaiselta, ei oikeesti ole!

Niin siis, yleensä vaan aloitan alhaalta, virkkaan pipan ja lopuksi läpät sopiviin kohtiin.
Hahtuva antaa anteeksi ja venyilee mukavasti.

rva Reipas said...

Hienot syksyiset värit ja hurmaava hattu!