Pihlaja-angervo on riesa. Kamala pahuuden pensas, joka luikertelee voimakkaiden juurivesojen avulla aivan kaikkialle. Koko sen ajan, melkein 15 vuotta, kun olen ollut tuolla suvun kesämökillä, on siitä pensaasta yritetty päästä eroon. Se on vain levinnyt niin laajalle, että vaikka sen yhdestä paikasta saa katoamaan, ponnahtaa se toisesta taas inhottavana valtaamaan maailmankaikkeutta. Ei kannata hankkia puutarhaan. Se vaikuttaa ensimmäiset vuodet ihan kivalta ja vilpittömältä, mutta paljastaa oikean luonteensa, karmivan luonteensa, muutaman onnen vuoden jälkeen.
Oksasilppuri on nykyään paras ystäväni. Moottorisaha on aika ihana myös.
Trying to get rid of a nuisance of a bush at the summer place. Or it´s not just a bush anymore, it´s a living universe of it´s own. Sorbaria Sorbifolia, Rönnspirea på svenska. Don´t put it in your garden. It takes over the whole place.
That shredder/chipper thing is my best friend now. And my heart beats louder for chainsaw too.
9 comments:
Siellä on aika heviä tuo puutarhanhoito. Ymmärrän kyllä. Täällä taistellaan taloyhtiön puolelta hiipivää kurtturuusua vastaan. Kova kovaa vastaan!
outi: Me löydettiin kurtturuusun alkua tuolta myös. Mistä lie tiensä sinne löytänyt, kun ei missään lähellä kasva sitä. huh huh... Mitähän seuraavaksi? Jättipalsami?
joo taitaapi olla sama pirulainen meidänkin maalla. Jonain vuonna vedettiin ruma musta muovi tiiviisti nistityn version päälle ja pysyihän se joo hetken poissa,heh:-P
Siellä vihertää jo kunnolla, täälläkin vähän. Ihan sama syöjätär on meilläkin niskoillamme, vaanimassa ja kun vähänkin katsettaan kääntää, se on jo levittäytynyt. Mies taisteli sen kanssa eilisen, minä vaan katselin ikkunasta kun oli niin kurja ilma ettei mua sinne saanut.
Jotain piti vielä sanoa, mutta en muista enää.
Että tahtoisin just tuollaisia pihatuoleja!
käytitkö sä moottorisahaa? melkein en osaa kuvitella. ite en uskaltais.
Liivia: Se pensas on ihan hävytön ja karmea. Ensi kerran elämässäni haluaisin tarttua myrkkypulloon. Siis syöttää sitä sille pensaalle, vaikka se ihannoimaani luontoa onkin. Näin pitkälle on siis menty.
Mutta, tuo tuoli on ihana! Aika vanha yksilö. Mahtaako noita enää löytääkään mistään.
heli: En! Tunnet minut. En tietenkään. Mutta rakastan sitä, mitä moottorisahalla saa aikaan noiden pensaiden suhteen... nopeasti, ketterästi, tuhoisasti. Parempi kolmoissarja kuin se olympialaisten!
ihanaa että kuvaat lastesi leikkiä.
Tunnistan tyypin :)
Post a Comment