Kuulimme eilen, että talo, jossa asumme on myyty, ja nyt olisi muutto edessä. Juuri kun saimme makuuhuoneen järjestettyä meille aikuisille! Makuuhuone on ihana, viileä ja tumma: nukun siellä kuin taju kankaalla.
 En hyppää kuvassa riemusta. Kunhan hyppään kun on tullut tavaksi.

Olen elämäni (42 vuotta) aikana muuttanut laskutavasta riippuen 21-24 kertaa. Olen tullut vanhaksi, en jaksa enää innostua. Ei tunnu seikkailulta.
Jotten vaipuisi epätoivoon, ompelin koko aamupäivän kuvan ryppyistä säkkimekkoa. Isolapsi laittoi ruokaa. Ihana isolapsi.
Ompeleminen on meditatiivista. Ajatukset pois maailmasta. Vain sur sur, leiks leiks.

Mekko on laatikkomallinen iso paita, jossa vyö, jonka olen sitonut taakse. Jotain rypytystä olkasaumassa. Ei sisäänottoja missään. Liian ohutta kangasta. Ei kovin ihmeellinen saavutus ompelusaralla. Teraupeuttista kylläkin.


Yesterday, after sleeping like a baby in our "new" bedroom, we heard that the house we live in is sold, and we have to move. The uncertainty of living in a rental flat.
I´ve moved about 20 something times in my life. I´m 42 years old. I´m not so exited about this now. Feel a little tired.


As therapy, i sewed this brown, wrinkly dress. It´s basically just a big shirt with a belt tied on the back. The fabric is too thin. But as therapy this works miracles. Sewing is a sort of meditation.