Thursday, June 14, 2012
malminmäki / malmi hill
Eilen oli sellainen päivä, että yhdessä päivässä tuntui olevan kolme päivää. Runsaus ja värikkyys.
Aamulla aikaisin pyöräilin joogaan. Se on jo yksi kokonainen päivä.
Toinen päivä oli retki Malminmäelle: lähellämme olevalle ruohoiselle kalliomäelle, jossa söimme lounasta isin kanssa. Lounas ostettiin pitseriasta, joka on nimetty sijaintipaikan mukaan. Malminmäki on yksi Turun parhaita paikkoja. Pieni, sopivasti luonnontilainen, ystävällinen mäki. Tällaisia "villejä" kaupunkipuistoja soisi olevan enemmänkin.
Kolmas päivä alkoi kun anoppi kaappasi meidät Helsinginmatkalle. Noin vain. Tapasimme sukulaisia ja kävimme kauppahallissa. Helsinki on ihana. Harmi että kamera jäi kotiin. Kaappaus tapahtui niin nopeasti, etten ehtinyt muuta kuin hihkua mielessäni.
(Eli en murehtinut asuntoasiaa koko eilistä. Asioilla on taipumus järjestyä. Kyllä tämäkin.)
Yesterday was a day with three full days in it. You know those days: fullness, unexpected nice things and people.
The first day was my early morning mysore yoga practise. It´s actually like a different world in it´s self.
The second day was a lunch on this grassy hill. A wild city park near us. We love this place. There should definately be more "wild" parks in the city. And, there is a nice pizzeplace near by.
The third day begun when my mother in law asked if we´d like to come to Helsinki with her. Right then. And we did. I love Helsinki. The nice relatives there are an essential part of my Helsinki love. Too bad i forgot the camera home.
( This means i wasn´t worrying about the moving out, finding a new apartement-things. Things tend to work out. This will too.)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Hienosti kaapattu lento kolmannessa kuvassa!
tuo ensimmäinen; oih!!! Ja muutkin, voi kesä! Tänään oli mun eka kesäpäivä, tosin se meni liian siutsait, päivä oli aika ohjelmoitu. Jos huomenna ei olisi yhtään mitään, vain aurinko ja kaikki nämä kukat, sitä toivon.
Asuntoasia...häh?
Liivia: meidän talo nyt myyty, eli muutto edessä. Olihan se tavallaan tiedossa, mutta silti vähän järkytyin.Yritän ajatella, että jtain kivaa on edessä, löydetään jotain mukavaa. Silti mielessä siintää vaan joku ankeus ja naapurit, jotka eivät siedä pieniä muusikkoja...
Post a Comment