Friday, October 26, 2012

ensilumi / first snow


Välillä minua naurattaa kun tulen uuden kotini pihaan, kun tämä talo on varsinkin ulkopuolelta niin jotenkin "asiallinen", siisti, ryhdikäs ja kaikkea sellaista jämptiä.  Sisäpuoleltakin löytyy muutama vastaava kohta. Yläkerran vessa on suorastaan spartalainen kaikessa harmaavalkoisuudessaan ja kylmyyden lattioineen.
Tein sinne sitten tällaisen maton, ihan kontrastiksi. Ja mahdollisesti hytisevien varpaiden iloksi.
Ompelukoneella  surruuttellaan kangassuikaletta laskostellen vähän paksumpaan pohjakankaaseen keskeltä kiinni. Täältä, klik klik, löytyy joku ohje.


Oi ensilumi!  Nuorimmainen oli vakuuttunut, että näki perhosen lumisateessa. Koko illan hän hiljalleen pohti perhosen kohtaloa, ja oli hyvillään siitä, että puissa on vielä lehtiä, jotta niistä voi perho tehdä itselleen takin.
Hän on onnellisten loppujen mestari. Hän keksi onnellisen lopun myös tuolla pari päivää sitten tieltä löytyneelle oravan hännänpäälle. Vierestä löytyi tammenterho.
Ihailen kykyään. Supervoima.


Tilhiä! Täällä on paljon, paljon tilhiä. Niistä lähtee tällainen ääni: " tilhtilhtilhtilthitlhtilthitlh!"


A silly, colourful rug for our extremely spartan, grey and cold upstairs bathroom. For contrast.
It´s sewn with machine. Long strips of fabric sewn into a thicker bottom fabric. Fold, fold, sew, sew, round and round: a rug!

The first snow! Yes! Oh! It´s a tad early for snow here. Many trees still have leafs. The overall colourpalette for the town is now yellow-orange-white-black. So very beautiful!
My youngest was convinsed she saw a butterfly flying in the snow yesterday. Because she is a master of happy endings, she told us how good it is that the trees still got some leafs left, since now the butterfly can make a jacket of them.
Few days earlier she also made a happyending for that tip of squirrels tail we found on the street , next to an acorn.
I adore her skill. It takes some clever ignorance of sense to be able to be a "happyender". I think it should be counted as a superpower.

8 comments:

Anonymous said...

"tilhien hilinää" !!!

luminen said...

Meidän tilhet on ehkä muuttaneet sinne. Niitä oli pari viikkoa sitten ihan valtavasti pitämässä tuota hassua ääntä. On niitä vieläkin, mutta vähemmän.

Kiva lumikuorrutteinen matto. Siellä on satanut samanlaisia hiutaleita kuin täällä. Kuin pieniä rakeita tai jyviä. Huomasin yhden muunkin kuvissa saman.

Mahtavia puunhalauksia! Ja ihana lapsi... perhosen takki :)

Niina said...

Hieno matto!! Ja oi miten paljon tilhiä.. täälläkin oli pihlajat niitä täynnä vaan karkasivat heti kun menin kameran kanssa ulos:)

Ja mitä ihmettä,oravan hännänpää? Voi.

anukaroliina said...

Voi miten kauniisti lapsesi näkee onnellisuutta asioissa! Aivan vierähti kyynel silmään väsyneen perjantain päätteeksi.

Ja tuo tilhien hilinä, oi... :>

ailuutt said...

Rakkaita asioita <3

Martta from the treehouse said...

Jos tyttäresi on happyender, niin sinun kuvasi ja tekstisi ovat happymaker :-) puunhalauksista pidin myös!

Vilijonkka said...

Hihii, meillä on ollut samat puuhat, nimittäin muutto. Mutta sinä olet ollut kaiken keskellä paljon toimeliaampi, kun teit niin hienon pihlajanmarjakruununkin, kerrassaan upean!

Anonymous said...

Taas niin ihkuja juttuja <3!! Sun blogista tulee aina niin hyvä fiilis ja sellainen arjen kauneus ja pienet asiat nousevat esille. Ja aivan ihania lapsiakin olet kasvattanut!

Mattokin on tosi hieno!

T: Anne F