Tuesday, May 29, 2012






Lapsi maalaa kortteja esikoulutädeilleen. Kissannaamoja. Niistä tulee niin söpöjä, en hennoisi antaa pois.
Sain kirjan. Tai oikeastaan: pyysin kirjaa ja sain. Tämä on hienoin kirja ikinä. Tykkään lukea sitä ääneen. " I saw a peacock with a fiery tail". Eikä haittaa vaikken tajua joka sanaa. Lorusta tulee vielä maagisempi niin. Oi ihanuutta!
Ja tuosta silmänreiästä täytyy tietenkin kurkata.

 Enemmän kirjasta täällä. Katsokaa ihmeessä se pieni videopätkä myös.


Child is painting cards for her preschool teachers. I like these catfaces so much, it´s hard to part.


This book is magic! I love it so. "The peacock with a fiery tail". Here more about it.
And ofcourse you have to peek from the eyehole on the backcover.

Wednesday, May 23, 2012

punainen hame / the red skirt




Tein itselleni punaisen pellavahameen. Siinä on musta reuna, joka on vähän tönkkö. Joudun varmaan korjaamaan sen. Mikään ei mennyt niinkuin odotin, mutta minähän tykkään yllätyksellisyydestä, odottamattomuuksista.
Kuvassa minulla on pohkeet kuin kipparikallella käsivarret.
Tästä tulee vielä ihan hyvä hame, vaikka vähän kyllä väriä epäilinkin.

I made myself a red linen skirt. In the picture below, my legs look like Popeye´s arms. I like when things are both beautiful and fun. And again (and again and again) i like when things surprise me. Like red skirts and strange pictures.
I love the great unexpectedness.

Monday, May 21, 2012

Thursday, May 17, 2012

ei voi olla totta! / i can´t believe this!






Yksi sateinen yö ja taas kaikki on nytkähtänyt astetta pidemmälle. Lemmikit kukkivat! Keltamo! Niittyleinikki!
En voi uskoa todeksi. Ja voi taivas, miten hyvältä ulkona tuoksuu!


One rainy night, and suddenly everything has grown miraculously! The forgive-me-nots are blossoming! And buttercups! And this one bigger yellow flower.
Oh, and the air is heavenly fresh and like the best ever parfum. I can´t believe this!

Tuesday, May 15, 2012

vastentahtoinen / reluctant


On tosi tahmea olo. Jotenkin ajattelin, että tekemällä olo kohenee. Olisi vaan pitänyt siivota tai jotain. Tarpeeksi tahmea mieli ei taivu mihinkään luovaan, edes maailman yksikertaisimpaan mekkoon.
En tykkää kankaasta, en väristä, en yksinkertaisesta mallista, joka osoittautuikin hankalaksi ommella ja vaati jatkuvaa säätöä. Eikä mikään riittänyt. Tämä on ihan tyhmä mekko. Byhyy.

Joskus on tämmöistä. Vastentahtoinen hyppäys.


I feel so sticky today. Oh, i thought some sewing would heal me, but no. No no no. When my mind is reluctant enough, all even slightly creative things become hard and complicated. Like this simplest dress in the world. I don´t like it. It looks just awful. The fabric is not me, nor the colour. It looks so terrible on me, i don´t know how to describe it.
( On another day, i will make something else out of it.)
Days like this exist. A reluctant jump to remind of it.

Sunday, May 13, 2012

Friday, May 11, 2012

kevään täyteys / the fullness of spring








Yöllä satoi, ja aamulla kaikki oli kukkuroillaan vehreyttä. Juuri nyt on se hetki keväästä, kun voi vielä sanoa: "Oi, alku! Tuoreus! Uusi ja ihmeellinen!" Olen aivan juopunut. Linnuista voi sanoa samaa. Ei enää laulu, vaan lintujen pauhu täyttää tuon vihreyden.
Jos tuolla sulkee silmät, tuntuu kuin linnut yhtäkkiä muuttuisivat hurjan suuriksi ja olisivat aivan lähellä.
Valkovuokkojen keskellä kasvoi mätäs vaaleanpunervia vuokkoja. Myöhemmin ajattelin, että ne kasvavat varmaan jonkun mäyräkuningattaren haudalla. Paikanpäällä en ajatellut mitään, olin vain sees ja hiljaa.  Kun menen metsään kävelylle, menen oikeasti pysähtymään.


When i go to forest for a walk, i really go there to be still.
Everything is bursting with life there right now. Right at this very moment! The birds are singing like a stromy ocean. It´s a roar of birds! If one closes one´s eyes there, it feels like all the birds suddenly grow bigger (and bigger and bigger) and are right next to one´s ear.
 It feels magical, all that life around me, and i´m just still.

Tuesday, May 08, 2012

joogailo! / yoga happiness!






Nyt kun vihdoin olen uskaltautunut ihan oikealle astangajoogatunnille, tarvitsin vaatteita, joita voi käyttää ihmisten ilmoilla. Vanhoista sukkiksista leikattuja legginstyylisiä pöksyjä ei kyllä mikään voita, mutta en sitten niissä kuitenkaan lähtenyt näkösälle. Joku raja on vedettävä. Ryysy- mukavuus-toisten huomioiminen. Tai jotain.

(Oikeasti jännitän tunnille lähtöä niin kamalasti etten osaa edes selittää. Kaikki on hyvin ja seesteistä heti kun tunti alkaa, mutta ennen sitä ja kotoa lähtiessä olen ihan naurettavan hermona. Järjettömän, epäloogisen, kurimuksellisen hermona.)

Nyt on joogahousut, kun löytyi pala jotain mystistä trikoota. En muista kankaan alkuperää. Pöksykaavana käytetty jotain verkkareita, jotka istuivat mukavasti. Ommeltu taustalla nököttävällä, ruskealla, 70-luvun Husqvarnalla. Ihana ompelukone. Siinä on joustinommel!

Ja ihana jooga! Se yhtäaikaa hidastaa ja antaa lisää energiaa. Olen ihan koukussa. (Vaikka jännitänkin.)
Ai niin, lahkeensuut jäi ompelematta kun lanka loppui. Wabi sabi, eikö niin.


Now, when i finally found the courage to go to a real Astanga yoga class (Honestly, i can not explain how nervous i get going there (or anywhere). It is very unlogical and silly and makes me frustrated. All is fine and blissfull right when the class begins, but before that i really need to focus. Huh..), so what was i saying... yes, i need yogapants! And i have them now.

Made from a mysterious piece of jersey i found in the fabric stash. Pattern after some comfortible old pants. Sewn with that pretty, brown, wonderful -70´ Husqvarna there on the table.
Some parts more and less "wabi sabi" here, but it´s just good.

And yoga is so good! So so good!

Sunday, May 06, 2012





Pihlaja-angervo on riesa. Kamala pahuuden pensas, joka luikertelee voimakkaiden juurivesojen avulla aivan kaikkialle. Koko sen ajan, melkein 15 vuotta, kun olen ollut tuolla suvun kesämökillä, on siitä pensaasta yritetty päästä eroon. Se on vain levinnyt niin laajalle, että vaikka sen yhdestä paikasta saa katoamaan, ponnahtaa se toisesta taas inhottavana valtaamaan maailmankaikkeutta. Ei kannata hankkia puutarhaan. Se vaikuttaa ensimmäiset vuodet ihan kivalta ja vilpittömältä, mutta paljastaa oikean luonteensa, karmivan luonteensa, muutaman onnen vuoden jälkeen.

Oksasilppuri on nykyään paras ystäväni. Moottorisaha on aika ihana myös.


Trying to get rid of a nuisance of a bush at the summer place. Or it´s not just a bush anymore, it´s a living universe of it´s own. Sorbaria Sorbifolia, Rönnspirea på svenska. Don´t put it in your garden. It takes over the whole place.
That shredder/chipper thing is my best friend now. And my heart beats louder for chainsaw too.

Friday, May 04, 2012


Joogamattopussi. Nuoliviinityylinen polkupyöräilyä silmällä pitäen.
15 vuotta sitten tein tilkkutyön pienistä silkkitilkuista. Ihan vaan silkasta tekemisen riemusta ompelin suorakaiteenmuotoisen tilkkuasian. Mitään käyttöä sille ei ollut, kunnes tänään, oi tänään keksin että siitä tulee joogamattopussi!
Pelkkiä kivoja ajatuksia liittyy tuohon tilkkukankaaseen.

A quiver style bag for my yogamat. 15 years ago i made a small quilt kind of thing, just because i so enjoyed sewing those small silk triangles. It was just sewing for fun, there was no use for my "quilt" what so ever. But today, finally, it became a sylinder with a strap: a perfect bag for my yogamat! To me, it´s perfect. Only happy thoughts in that fabric.

Wednesday, May 02, 2012