Monday, January 28, 2013


Voisi sanoa että ne ovat jo ihan mennyttä sukkaa, tai sitten voi sanoa: kaikkein rakkaimmat sukat. Tässä tapauksessa tuo jälkimmäinen. Pus pus, hali hali.

One could say these socks are a lost case, or one could say, as i do, that these socks are the most loved ones. xoxo. Green socks forever. And ever. And ever.


2 comments:

kerttu said...

ihanat sukat,oodi niille! ja ihania nuo muste"henkilöt" alenpana. (ja pieni joogakateus-en vieläkään tee koko 1 sarjaa loppuun,vaikka joogannut olen 10 vuotta lähes päivittäin ja nyt raskaana,joten turha haaveilla mitään uusia asanoita)

Anonymous said...

Ja näissä neulepostauksissa kerrotaan yleensä mitä lankaa ja mallia käytit?
Olen itse säästellyt sukklangan jämiä jämäraitasukkiin. Kuluvat kuitenkin parsimuksiin ennenkuin ennätän jämiä raidottaa. Nämä kashmirit ja merinot eivät ole kestävimpiä sukkalankoja, mutta niin ihania. Ellei ole kokeillut, ei voi tietää miten suloisesti ne hierovat karkeita kantapäitä.
t.Mü